Kontrollit · pelko · Tutkimukset · Yleinen

Seuraavaa odotellessa

Päivitystahti blogissa on toistaiseksi etanan vauhtia, sillä teen tällä hetkellä opintoja kesäkursseina samaan aikaan kun olen töissä. Vuorotyössä.

Ei ole herkkua, mutta ei liian raskastakaan, ainoa vaan ettei vapaa-aikaa juurikaan ole.


Jouduin olemaan syöpiksen suuntaan yhteydessä taas, kun kevättalvella onkologille raportoimani selkäkivut eivät ole hellittäneet juurikaan. Särkylääkkeitä käytän ajoittain, mutta onneksi olen pärjännyt ilman vahvempia lääkkeitä (joita minulla on iskiakseen ja selkävaivoihin olemassa) ja toistaiseksi riittää tavallisten kuolevaisten Burana + Panadol.

Sitten on tuo luomi korvassa.

Toisessa korvalehdessä on ollut jo pitempään luomi, mutta nyt se on muuttunut. Ensin korvalehteen kehittyi tulehtunut finni/mätäpaise, joka puhkesi tuossa vähän aikaa sitten. Nam nam.

Nyt pari päivää sitten tuon puhjenneen finnin vieressä oleva haalea luomi päätti mustua. Ihan yhtäkkiä ja yllättäen huomasin sen, sellainen violetin tai ruskean musta pienehkö luomi, hiukan koholla. Korvalehdet ovat melanoomalle tyypillinen esiintymispaikka koska ne ovat auringonpaisteessa koko ajan, ja koska olen polttanut itseni lapsesta asti hyvin usein, ensimmäinen ajatus oli tietysti melanooma. Eikä sädehoito auta tässä yhtälössä yhtään.

Ensimmäinen ja viimeinen ajatus on aina syöpä.

Tänään luomi ei ole enää yhtä musta kuin vielä eilen. Pohdimme puolison kanssa, että voisiko tuo musta patti olla joku mustapää tai jotain muutakuin tumma luomi, mutta kyllä siinä luomi on.

Sain onneksi vastaanottoajan onkologille jo parin viikon päähän, tiistai 7.6.2016 klo 13. Siitä menee tietysti jonkin aikaa eteenpäin jos ja kun mahdollisia lisätutkimuksia tulee.


Yritän olla ajattelematta lääkärikäyntejä ja tutkimuksia, sillä stressaaminen ei auta yhtään. Vielä vähemmän auttaa se, jos menetän yöuneni ja mielenrauhani märehtimällä asioita etukäteen.

Olispas hassunhauskaa saada toinen syöpä jo ennen 40-vuotispäiväänsä. Melanooma olisi hyvä kandidaatti, riskitekijät löytyy.

graduate no

6 thoughts on “Seuraavaa odotellessa

  1. Meillä tuli tytölle ihan piki musta luomi selkään. Aloin viime syksynä kiinnittämään siihen huomiota kun oli niin musta väriltään ja se alkoi kasvamaan todella nopeasti. Nyt kevät talvella menimme sen kanssa lääkärille ja lääkäri oli sitä mieltä että poistetaan se. Luomi poistettiin ja se oli ihan hyvä luomi vaikkakin erikoisen musta. Luultavasti/ toivottavasti se sinunkin luomi on hyvän laatuinen, mutta hyvä ne on silti poistaa kun niistä ei tiedä jos alkavat kehittymään huonoon suuntaan. Mutta kyllä sitä aina on ensimmäisenä se pahin vaihtoehto mielessä kun on tauti taustaa takana.

    Tykkää

    1. Joo, hyvähän se on poistaa epäilyttävät luomet, kun ei niistä tiedä ennenkuin patologi antaa tuomion. Mietin jo yön pimeydessä sängyssä maatessani, että jos eivät pian leikkaa, niin otan itse puutarhasakset ja nipsaisen palan pois korvalehdestä, että siitäs saa tuta, paskasyöpä! 😀

      Vaan eihän se välttämättä mitään pahaa ole. Pitää vaan jaksaa odottaa kesäkuulle vastaanottoa, että minkälaisilla jatkotutkimuksilla startataan, jos jotain…

      Tykkää

  2. Selkävaivat: kun ne suun kautta otettuja rasittavat mahalaukkua/ maksaa, mietitkö joskus kokeilemaan paikallisia puudutuskeinoja (Felden/ Mobilat/ Voltaren/ Piroxin… jne. voiteet tai suihkeet)? Ei niin vahvoja, kun suun kautta nautittavia, mutta silti kipu/ tulehdu hoito-ominaisuuksia. Peräpuikot mielestäni on peräsuolta ärsyttäviä tuotteita (kerran kokeilin Buranaa, poltti kamalasti).
    Jos kipu on kroonista, niin kipulääkkeitä pitäisi käyttää jatkuvasti.

    Tykkää

    1. Joo, mielessä on ollut, mutta onneksi olen pystynyt vähentämään lääkitystä reilusti viime aikoina. Vaihtelen särkylääkkeitä säännöllisesti, jotta keho ei rasittuisi yhdenlaisesta lääkkeestä, ja jotta ei kehittyisi toleranssia mihinkään tiettyyn lääkkeeseen vaan pysyisi teho hyvänä.

      Lääkkeetöntä hoitoa mulla on ollut kinesioteippaus, ja todella tehokas se olikin. Olen suunnitellut että kävisin joskus lähiaikoina fysioterapeutilla ja pyytäisin uudet teippaukset selkään, ja jos mahdollista, niin koitan löytää tuttavapiiristä jonkun tarpeeksi hyvän teippaajan joka voisi hoitaa mun selän teipit ajoittain. Ihmeellinen kyllä tuo kinesioteippaus, en olisi uskonut että se toimii niin hyvin kuin toimi, jollen olisi itse kokenut. Iskias-kipu ei ole sieltä kaikista helpoimmasta päästä hermokipuja.

      Tykkää

  3. Miten osat liittää kirjoituksiin niin hauskoja ja sopivia mini-videopätkiä? Taas ihmettelen ja hymyilen Dastin Hoffmannia. Lahjakas olet…

    Tykkää

    1. Luulen että se johtuu siitä, että olen hyvin visuaalinen ihminen. Ehkä yllättävää, mutta kirjoittaminen ei ole minulle se kaikista helpoin tai miellyttävin tapa ilmaista itseäni, vaan tämä on monien vuosien varrella opeteltu taito. Jos voisin valita, niin kirjoittaisin vähemmän ja tekisin esittävää taidetta enemmän, tosin en osaa maalata juurikaan vaan teen käsitöitä, suunnittelen neuletöihin värejä, katselen elokuvia ja valokuvia ja joskus valokuvaan itsekin. Ja harrastan tanssia silloin tällöin. Niin ja keramiikkaa, sitä harrastan myös. Kaikki konkreettinen tekeminen, liikkuminen ja katseleminen on minulle luontevampaa kuin sanoilla leikkiminen.

      Tykkää

Kommentointi on suljettu.