Yleinen

Hengissä ollaan!

Edellisestä päivityksestä on ainakin sata vuotta! Tässä noin puolen vuoden sisään on tapahtunut enemmän kuin vuosikausiin yhteensä, joten aikaa blogin ylläpitoon ei ole yksinkertaisesti riittänyt kesällä eikä alkusyksyllä. Vuorokauteen pitäisi saada vähintään 40h, mutta toistaiseksi pelaan samoilla korteilla kuin kaikki muutkin, eli 24h/vrk ja yöunista voi nipistää vain rajaansa asti.

Keväällä hankin mikrofonin ja aloitin tekemään ensimmäisiä kokeellisia äänityksiä. Projektina on edelleen saada tämä blogi ja omat ajatukset äänikirjaksi/podcastiksi. Huomasin kuitenkin hyvin nopeasti sellaisen pikkuriikkisen häiriötekijän, nimittäin 4-vuotias kupeitteni valo ja muut elämän äänet kuuluvat taustalta. En siis voi äänittää podcastia tai oikeastaan mitään kotona, koska työhuoneeni ei suinkaan ole äänieristetty. Ei ole ollut aikaa lähteä kirjaston studioon äänittelemään, joten tämä hidaste odottaa ratkaisua. Kokeilin poistaa editointiohjelmilla ”taustakohinaa” ja muuta mekkalaa, mutta ei softat ihmeisiin pysty. Jos editoin äänitiedostoista liikaa taustaa pois, niin oma ääneni alkaa vaimentua ja vääristyä, koska lapsen melske on pahimmillaan yli puolet äänistä & volyymistä.


Kerron tähän väliin, että suurin lahjoitus minkä sain mikrofonin ostoon tuli aivan ihanalta korujen tekijältä: Made by Mekki.

Made by Mekki tekee mahtavan räväkkää mutta samalla tyylikästä tissikorua laserleikatusta vanerista, kestävällä metallisella ketjulla. Sain tuollaisen korun itsekin ja on sitä tullut jo pidettyä. Hauskaa korussa on se, että ei jokainen tajua katsoa ensivilkaisulla sen tissimäistä muotoa, mutta kun kauemmin tuijottelee niin kyllähän se nisä siinä näkyy.

Made by Mekki tissikoru 01


Puolen vuoden sisällä tapahtuneita asioita, ei missään tietyssä järjestyksessä:

  • 4. vuosikontrolli läpi puhtaasti, jeee! Ei syöpää näkyvissä!
  • Lääkityksen vaihto Exemestanista takaisin Tamofeniin, ei juurikaan vaikutusta mihinkään. Vaihdoin omasta pyynnöstäni kun halusin vaihtelua sivuoireisiin ja Exemestanin aiheuttamat nivelkivut kävivät sietämättömiksi.
  • Gynen kontrollissa keväämmällä ei näkynyt syöpää, mutta munasarjoissa oli elämää. Tämä oli yksi syy miksi vaihto Tamofeniin oli perusteltu, Exemestan sopii vain post-menopausaalisille eli munasarjat pitää olla pois pelistä, muuten teho on huono.
  • Opinnot etenee hitaasti mutta varmasti. Kesällä suoritin työharjoittelun ja nyt aloitin viimeisen eli 4. vuoden insinööriopinnot, sekä opinnäytetyön.
  • Aloitin ihan uuden lääkityksen alkukesällä, ei liity syöpään mitenkään. Ehkä raportoin tästä myöhemmin, kunhan ehdin.
  • Opintoihin liittyviä projekteja on tullut aivan valtavasti lisää, näistäkin kerron jossain välissä. Aivan huikeita juttuja!
  • Sain juuri varmistuksen että pääsen opintoihin liittyen excursiolle Kiinaan! Kaksi viikkoa maalis-huhtikuun taitteessa, tutustumme Kiinan biotalouteen ja resurssitehokkuuteen yms. En tiedä millä rahalla maksan lennot, mutta eiköhän se selviä jotenkin…
  • Sain viikko sitten opintotukea ensimmäistä kertaa näiden opintojen aikana! Jeee! (Oikeasti se on työkkärin OMO-tuki, eli ”työttömyystuki omaehtoisen opiskelun ajalle” tjsp.) Silti, onhan tää helpotus. Olen viimeksi saanut yhteiskunnan tukea joulukuussa 2017, siitä asti olen elänyt palkintovaimon elämää ja puoliso on burnoutin partaalla rahastressin takia.
  • Kupeitteni valo, tuo sukusolujeni rakkauden taimi, lähestulkoon lukee jo. Lapsi alkoi luettelemaan kirjaimia ja ymmärtämään yksittäisiä tavuja 3-vuotiaana ja nyt 4-vuotiaana lukee sujuvasti nimiä ja kirjoittaa oman ja perheenjäsenten nimet, sekä tavailee muita sanoja nimikylteistä ja muista sellaisista paikoista missä kirjaimet ovat isoja ja selkeitä tikkukirjaimia. Tekstaus on vielä hankalaa ja painokirjaimista hän tunnistaa vain muutamat. Emme ole erityisesti opettaneet tai painostaneet tähän, vaan lapsi on oma-aloitteisesti kysellyt ja muistaa ulkoa valtavia määriä asioita. Numerot ovat myös painuneet mieleen ihan itsestään.

Niin tosiaan, munasarjat näyttivät kevään gynen ultrauksessa täysin normaaleilta. Zoladex-pistoksia on jatkettu 3kk välein ihan normaalisti, ilman taukoja, ja silti munasarjat ovat heränneet. Kuukautisia ei vielä ole ollut kertaakaan, mutta jos ne ilmaantuisivat, niin olisi otettava yhteyttä syöpiksen suuntaan. Zoladexin teho näkyisi tietysti kristallipallosta, tai sitten pitäisi ottaa jonkinlainen laaja hormonipaneeli (tai millä nimellä ne hormonitestit nyt meneekään, en enää muista ulkoa…)

Ainakin teoriassa olisi siis mahdollista, että voisin tulla raskaaksi vahingossa. Kukaan ei tiedä tarkalleen. Exemestanin vaihto Tamofeniin oli tästäkin syystä perusteltu, sillä Exemestan ja Letrozol toimivat hedelmällisyyttä lisäävinä hoitoina nuorille pre-menopausaalisille naisille, silloin kun niitä ei ole yhdistetty Zoladex-pistoksiin, mutta sitäkään ei tiedetä miksi munasarjani näyttävät ultrassa täysin normaaleilta. Munarakkuloita on kehittynyt molempiin muniksiin normaali määrä, ja niitten koko on normaali.

Gyne lohdutti, että vaikka tulisin nyt vahingossa raskaaksi, se ei olisi enää välitön hengenlähtö tai täydellinen munaus, vaikka ainahan siinä jotain riskejä on. Nyt 4. vuonna syövän jälkeen riski on jo onneksi laskenut siedettäväksi. Vai onko? Mikä on siedettävä riski? Voinko hyväksyä sen, että voisin kuolla vain vähäsen? Kun eihän se niin mene, joko kuolen, tai sitten en, ei ole välimuotoja.

Hirveää joutua arpomaan. Voin melkein kuvitella miltä tuntuisi pelata venäläistä rulettia.

Mainokset