”Emme me oikeasti tiedä”

http://www.ess.fi/Mielipide/blogit/helena-salakka/2015/07/25/emme-me-oikeasti-tieda

Luulemme usein tietävämme, mitä muille kuuluu. Oikeasti me emme tiedä, mitä kaikkea lähimmäisemme käyvät parhaillaan läpi. Se työpaikan ärsyttävä tyyppi, joka ei koskaan morjesta, kärsii edelleen ujoudesta kuin koulupoika. Se täydellinen herrasmies, joka muistaa vaimoaan joka viikonloppu kukilla, muistaa häntä vielä useammin nyrkeillä. Se vanha luokkakaveri, joka kuvissa näyttää kovin vanhentuneen, käy joka ilta tunnin ajomatkan päässä huolehtimassa ikääntyvistä vanhemmistaan.

Syöpätilastoja ammateittain

Kävin toissasyksynä Eero Pukkalan luennolla, erittäin miellyttävä, fiksu ja mielenkiintoinen luennoitsija. Syöpäsäätiön tutkija ja tohtori, ei mikään turha jamppa siis.

Helsingin Sanomat 18.7.2016: Näin ammatti vaikuttaa syöpäriskiin – istumistyö aiheuttaa enemmän sairastumisia kuin kemikaalit, asbesti ja kivipöly yhteensä

TYÖPERÄISTEN syöpien määrä Suomessa on oletettavasti laskemaan päin, kun terveydelle haitallisille aineille altistuminen on vähentynyt.

Koko kansakunnan mitassa kaikkein suurin työperäinen syöpäriski liittyy istumatyöhön.

”Se aiheuttaa jo enemmän syöpiä kuin kemikaalit, asbesti ja kivipöly yhteensä. Syöpäriski on hyvin pieni esimerkiksi metsureilla, jotka tekevät päivittäin fyysisesti aktiivista työtä”, Pukkala kertoo.

Huvituin tästä, että naisilla muurarin ammatti laskee suhteellista syöpäriskiä jopa 40% ja metsureitten riski on 47% pienempi kuin muun väestön:

Naisten syöpäriski ammateittain 01

Mutta katsotaanpas vielä tätä miesten tilastoa! Hammaslääkäreillä suhteellinen riski -22% mutta vain jos olet mies, nais-hammaslääkärillä syöpäriski +22% ja hammaslääkärinaiset keikkuvat rintasyöpätilastoissakin kärkisijoilla, mikä selvisi Pukkalan luennolla. Lisäksi kaivostyöläisten syöpäriski koskee lähinnä vain miehiä, naisilla jostain syystä kaivostyö laskee syövän todennäköisyyttä. Eroja muillakin, esim. merimiehillä:

Miesten syöpäriski ammateittain 02

”Inspiraatiopornoa”

Mielenkiintoinen, hyvä kirjoitus. Olen havainnut joskus samantyyppistä ihannepotilaan suitsutusta myös syöpäporukoissa, eikä suinkaan syövän sairastaneitten omasta suusta, vaan muilta. Itsekin joskus vaivaannun, kun kuulen miten ”upea asenne” mulla on, ja miten upeasti olen pärjännyt.

Joo, meneehän mulla nyt ja yleensä aika hyvin. Se virheellinen kuva noissa ihannepotilaan kehuissa on se, että aivankuin tämä upeus olisi syövän ansiota. Aivankuin syöpä olisi minut jalostanut, ja miten tulisi kiittää syöpää tästä ihanasta mahdollisuudesta ”laittaa prioriteetit kuntoon” ja ”keskittyä itseen ja rauhoittua” ja ”ymmärtää mikä elämässä on tärkeintä”.

Todellakin, vaihtaisin monta päivää pois. Vaihtaisin pois syövän, vaihtaisin sekunnissa. Mutta kun en voi.

https://radikaaliamielenterveytta.wordpress.com/2016/07/17/en-oo-sun-inspiraatiopornos/

Arja Koriseva upeana

Apu-lehdessä on uusi haastattelu Arja Korisevasta rintasyöpähoitojen jälkeen. Toisin kuin luulin, Korisevan syöpä oli kuin olikin hormonipositiivinen, koska jutun mukaan 5 vuoden antihormonihoito tulee. Aikaisemmissa lehtijutuissa annettiin ymmärtää että hoidot ovat sädehoidon jälkeen ohi, joten oletin sillä perusteella että mitään hormonihoitoja tai pitkiä Herceptin-tiputuksia ei hänelle olisi tullut.

Upea Arja! Mahtavaa että levinneisyystutkimuksista on hänellekin tullut toistaiseksi hyviä uutisia!

Apu 8.7.2016: Arja Koriseva: ”Elämä maistuu hyvältä”