Perinnöllisyydestä, uusiutumisesta, jatkosuunnitelmista.

Kirjoitin jo täällä löytyneistä matalan riskin geenivirheistä, minulta siis löytyy kaksi tällä hetkellä suhteellisen huonosti tunnettua tekijää: 8q24 ja FGFR2, joista toinen ns. ”early onset breast cancer” eli nuoren iän altistaja ja toisen kohderyhmä taas ”postmenopausal women”. Minulla on siis äärimmäisen matala riski, mutta riski kuitenkin, että saisin rintasyövän nuorena (ähäkutti, sain jo!) ja lisäksi toinen riski saada rintasyöpä uudestaan menopaussin aikaan tai sen jälkeen. Kun aikaa kuluu ensimmäisestä diagnoosista tarpeeksi, niin todennäköistä on, että jos saan taudin uudestaan, se on täysin uusi rintasyöpä eikä vanhan syövän uusiutuma. Hormonireseptoripositiivisissa kasvaimissa on se ikävämpi ominaisuus, että vaikka se antaa paremman henkiinjäämisennusteen ”ensimmäisellä kierroksella” niin nämä myös uusivat herkemmin pitkän ajan kuluessa kuin esim. triplanegatiiviset kasvaimet, joilla on taas huonompi ennuste muuten.

Riskikertoimet ovat siis normaaliin = 1,0 verrattuna (tutkimuksesta ja geenivirheestä ja sen vakavuudesta riippuen) 1,1 – 1,64. Ei kovin iso riskikerroin, mutta sitä nostaa jonkin verran muut tekijät, kuten kasvaimen hormonipositiivisuus, gradus, koko ja kahteen vartijaimusolmukkeeseen leviäminen, vaikka kainalon imusolmukkeet olivatkin puhtaat. Patologin PAD-lausunto löytyy myös linkkilistalta.

Hormonipositiivisuus on siis yksi tekijä jota olen miettinyt, kun mietin mm. molempien rintojen leikkausta, eli myös terveen rinnan profylaktista mastektomiaa. Jos oletetaan että selviän tästä yhdestä syövästä puhtain paperein, niin minulla on teoriassa jäljellä elinikää 35-45 (mahdollisesti jopa 55) vuotta. Kaikki nuo vuodet joitten aikana syövällä on aikaa muhia ja kehittyä uudestaan. Jonkin verran löytyy myös tilastoja ja tutkimuksia siitä, kuinka rintasyöpä uusiutuu, ketkä ovat riskiryhmää, jne. Kuten monesti olen sanonut, ”Ennuste on vain ennuste” ja tilasto on vain tilasto, mutta syöpäriskin laskeminen on vähänkuin laskisi itselleen käänteistä lottovoittoa.

Toisaalta, jos syöpä uusiutuu tai todetaan levinneeksi 10-20 vuoden kuluttua, silloin on jo täysin uudet lääkkeet ja uudet hoidot. Ennustetta tuolloin on mahdoton laskea sillä perusteella mitkä hoidot ja lääkkeet on käytössä nyt. Toki levinneessä syövässä ennuste on aina huonompi kuin paikallisessa uusiutumassa tai paikallisessa uudessa syövässä. Rintasyövässä lääkitykset ja hoidot uusiutuu noin 5 vuoden sykleissä ja hyvä niin, kehitys kehittyy.

Voin myös laskea uusiutumistodennäköisyyttä muuttamalla elintapani sellaisiksi että minimoin itsestäni johtuvat altistavat tekijät. Tämä prosessi ei ole aivan mahdoton, sillä aloitin elintaparemontin jo vuosia sitten, mm. kuntourheilun aloittamisen ja ruokavalioremontin olen tehnyt jo kolmisen vuotta sitten. Harmillisesti syövän kannalta nuo muutokset eivät ehtineet ajoissa ja ehdin saamaan kasvaimen silti, mutta hukkaanhan mikään työ ei ole mennyt, sillä nyt olen huikeasti paremmassa kunnossa ottamaan vastaan rankat hoidot kuin silloin kolmisen vuotta sitten. Sopii myös miettiä, onko järkevää elää elämäänsä kuin spartalainen nunna, vain siksi että on olemassa teoreettinen syövän mahdollisuus? Mielestäni ei, mutta tietysti terveet elämäntavat hyödyttävät muutenkin kuin pelkästään syöpää ehkäisevästi. Kuntoilu ja terveelliseen ruokavalioon pyrkiminen jatkuu siis osaltani varmasti ja kannustimena toimii nyt terveyden lisäksi ripaus kuolemanpelkoa.

Lopuksi voisinkin todeta että vaikka molempien rintojen poisto onkin tällä hetkellä mielestäni se hyvä ja järkevä päätös, se on vain minun päätökseni. Rintasyöpiä on hirvittävä määrä erilaisia joista kaikista ei tiedetä vielä tänäkään päivänä läheskään kaikkea. Tilastollinen ennuste on vain tilasto, ja jokainen tekee päätökset omasta kehostaan itse ja vain omasta puolestaan. Alustavat keskustelut kirurgini ja onkologini kanssa puoltavat mastektomiaa, joskaan rinnan säästäminen ei sekään kovin huono päätös olisi, mutta lopullinen tilanne nähdään vasta kun selviän seulonnoista puhtain paperein ja siihen asti minulla on onneksi aikaa miettiä ja kypsytellä päätöstäni.

Jos seulontojen jälkeen todennäköisyys syövän pesiytymiseen terveeseen rintaan olisi vain muutaman prosenttiyksikön luokkaa, niin todennäköisesti haluaisin siltikin mastektomian. Epäsymmetria ja raskaat rinnat (raskas rinta, toim. huom.) häiritsee minua kaikista eniten, joten miksipä en hankkiutuisi siitä eroon, nyt kun yhteiskunta antaa minulle verovaroin kustannetun leikkauskupongin? Odotan innolla sitä helpotusta minkä saan molempien rintojen poiston jälkeen, kun saan viettää loppuelämäni pienirintaisena, käytännössä rinnattomana.