Yleinen

Kalevala Korun upea mainosvideo

Kalevala Koru on nyt kyllä ylittänyt itsensä! Aivan upea uusi mainosvideo nähtävissä ainakin täällä:

Tarkkasilmäisimmät saattavat bongata videolta myös nuoren rintasyöpäläisen. Se en ole minä, sen verran voin paljastaa.

Ajatuksia syövästä · Yleinen

Gigantti: Anna lahjan puhua

Gigantti on onnistunut uusissa mainoksissaan täysin yli odotusten. Erityisesti omiin tunteisiin iski mainos nimeltään Äiti ja poika. Kiitos Gigantille näistä, sarjassa on muitakin upeita mainoksia joita katsoo mielellään:

Ajatuksia syövästä · Syövän jälkeen · Yleinen

Ihana Salli & Siskopäivä

Siskopäivää vietettiin Helsingissä hotelli Haagassa 17.9.2016 ja yksi illan bändeistä oli Lapsus Lupus. Saimme nauttia upeista esityksistä tanssista lauluun, luennoista, vertaistuesta, upeasta ruoasta, kaikesta. Niin mahtavaa, ensi vuonna lähden varmasti uudestaan!

Sallin tiedän samasta vertaistukiryhmästä Pikkusiskot.

https://vimeo.com/179760463?from=outro-embed

Bilebändi Likka viihdytti meitä iltamyöhään, aivan huikea! Jos joskus pääsen järjestämään mitä tahansa juhlia niin aion ensimmäisten joukossa kysyä Likkaa soittamaan:

https://vimeo.com/179735193

 

Ajatuksia syövästä · Lehtiartikkelit · Syövän jälkeen · Yleinen

Fuck Cancer!

Kampanjasivu suomeksi: http://fuckcancer.fi/

https://www.facebook.com/fuckcancersuomi

Hashtagit:
#fuckcancerfi (Instagram)
@fuckcancerfi (Twitter)

Iltalehti: ”Syövässä ole mitään hävettävää”

Fuck Cancer -kampanjan äiti Anna-Elina Rahikainen, 29, sai vuonna 2008 laajalle levinneen Hodgkinin lymfooman diagnoosin. Diagnoosin jälkeen koko elämä kääntyi päälaelleen. Nuori nainen alkoi elää hetki kerrallaan, sillä päivä kerrallaankin tuntui liian kaukaiselta tavoitteelta.

Fuck Cancer-sivustolta poimin Aapelin tarinan, se on jotenkin niin samanlainen kuin omat ajatukseni.

Helsingin Uutiset 14.3.2016: ”Syöpäkampanja sai tyrmäävän nimen”

ePressi 14.3.2016: ”Valtakunnallinen Fuck Cancer -teemaviikko”

Kampanjan Youtube-kanava: Fuck Cancer Suomi

HUOM! Nosturilla tukikonsertti 8.4.2016!

 

Ajatuksia syövästä · Yleinen

Akuutti: Tiina Within henkilökuva/haastattelu

Liittyen vastikään linkkaamaani Akuutin syöpäspesiaaliin (täällä), ohjelmassa esiintyneestä Tiina Withistä on tehty herkkä henkilöhaastattelu/henkilökuva:

Linkki Areenaan:

Syöpä saa perheenäidin elämästä vain sivuroolin: ”Arki on ihan huippua – maanantai ja makkarakeitto”

(Tämä on siis Akuutin Syöpäspesiaalista editoitu pätkä. Tajusin sen viiveellä itsekin, luulin ensin erilliseksi ohjelmaksi.)

Ajatuksia syövästä · Kontrollit · Syövän jälkeen · Vauva · Yleinen

Onnea on…

puhtaat labrat ylimääräisestä kontrollista ja todella mukava onkologi joka hämmästeli tuloksiani sanoin ”Labratuloksesi ovat suorastaan ällistyttävän hyvät!”

Ei ollut ensimmäinen eikä toivon mukaan viimeinen kerta kun labratuloksiani kehutaan ylistävästi. Tulee turvallinen ja hyvä mieli siitä, että maallinen tomumajani ei olekaan ihan roskiinheittokunnossa. Jo hoitojen aikana hoitsut kävivät ihmettelemässä veriarvojani, kun ne olivat paremmat kuin keskivertoterveellä. Tähän ylimääräiseen kontrolliin ei sisältynyt muutakuin labrat. Jos jotain huolestuttavaa olisi näkynyt, niin muita lisätutkimuksia olisi tilattu vasta ”tarvittaessa”.

Sitä vähän niinkuin toivoisi salaa että olisi joku syy päästä kuvauksiin ja sitten taas ei toivo että mitään syytä olisi, tai että mitään löytyisi.

Onkologin vastaanotto oli jo eilen mutta en ole ehtinyt vilkaisemaankaan blogiin päin, kouluhommat ja lapsen räkätauti on vienyt kaiken huomion. Vielä ei tullut lähetettä kuvauksiin, mutta tilanne on seurannassa ja jos vielä keväämmällä on selkäkipuja tai nivelkipuja, niin kuvataan magneetilla. Jos se ei ole syöpää, niin tässähän saattaa tulla tuplalottovoitto, nimittäin olen äärimmäisen hyvä kandidaatti nivelrikolle!


uusi maksari painevaatteisiin. Saan neljä uutta kompressiopaitaa, jos ja kun ehdin varaamaan käyntiajan Respectaan paitojen mittausta & tilausta varten. Vanhat alkaakin olla siinä kunnossa että useampi kuin tusina saumaa repsottaa ja ovat veltostuneet käytössä huomattavasti.


kohtuullisen hyvin sujunut koulu. Arvosanoja on tipahdellut tasaiseen tahtiin ja numerot ovat riittävän hyviä. Työtähän tuo tutkinto teettää aivan hirveästi, mutta en kuvitellutkaan että voisin heittäytyä lomailemaan opintovapaalla. Saan todella hyvin kasaan opintopisteitä tälle ekalle vuodelle ja olen huomannut kuinka opiskelu on petrannut aivojani sytojen jäljiltä.


paluu harrastusten pariin kiireisestä lapsiarjesta huolimatta ja onnistumisen tunteet sekä liikunnassa että käsitöissä. Sain paljon kehuja viimeisimmästä taideprojektistani vaikken itse meinannut ensin uskoa siihen. Tai uskoin ja uskoin, mutta aloin tekemään työtä huvikseni, ilman minkäänlaista kunnianhimoa tai suunnitelmaa ja annoin luovan prosessin viedä mennessään. Tulos oli kuitenkin aika hieno.

Taideprojekti on siis rintasyöpään liittyvä ”terapiatyö”. Olen vähän tuhahdellut tällaisille toiminnallisille terapiaprojekteille, kun mielikuvat niistä on lähinnä sitä että siellä ne mammat maalailee sormiväreillä sielua paperille. Päätin kuitenkin tehdä sellaisen, ihan vaan kokeeksi. Tosin maalaaminen ei ole minun juttuni, vaan keramiikkatyöt, joita olen tehnyt ensimmäisen kerran kansalaisopistolla 7 vuotiaana.

Ja aika sama se lopulta on läträäkö sormiväreillä vai tekeekö jotain muuta, jos se auttaa jollain tapaa. Koitan aina kannustaa ihmisiä kokeilemaan asioita oman mukavuusalueensa ulkopuolella ja olemaan luovia ja aikaansaavia.

Ei onnellisuutta voi olla koskaan liikaa. Vai voiko? En usko!


aivan ihana perhepäivähoitaja joka tykkää lapsestamme todella paljon ja lapsi joka viihtyy hoidossa mainiosti! On tuntunut todella hyvältä viedä lapsi hoitoon ja saada keskittyä opiskeluun ja miettiä tulevan kesän työvuoroja, kun voi rauhassa luottaa siihen että lapsella on hoidossa hyvä olla ja asiat sujuu mallikkaasti. Lapsella on nyt elämänsä ensimmäinen kunnollinen räkätauti joten ollaan oltu poikkeuksellisesti kotona pari päivää. Eipä meillä ole sairasteltu juuri yhtään, mikä on parempaa kuin leipäjuusto!


Olen jo unohtanut monesko kontrollikäynti tämä oli. Muistan kyllä kriittiset päivämäärät ja sen, että varsinainen vuosikontrolli on elokuussa. Aina elokuussa. Zoladex pistettiin samalla, ensimmäistä kertaa ikinä se oli lähes kivuton tuikkaus.

Blogiin julkaistava aikajana on edelleen kesken, ennustan etten tule saamaan sitä valmiiksi ainakaan ennenkuin kevään opinnot alkaa olla paketissa.


Olen vältellyt liiallista uutisten lukemista. Maailmanmeno on jotenkin niin surullista ja ahdistavaa. Voimattomuuden tunne iskee välillä aivan liian kauheana. Toivon että pystyisin valmistuttuani saamaan jonkin sellaisen työpaikan jossa voisin tehdä mielekästä työtä ja toivon mukaan vaikuttamaan asioihin niin, että kehitys lähtisi positiiviseen suuntaan.

Aion keskittyä tänä keväänä lähinnä opintoihin ja siihen etten kuole. Ainakaan vielä.

6a00d8341c5f3053ef01bb08b12449970d-800wi