Yleinen

Ihana Astrid Swan

Mainokset
Ajatuksia syövästä · Yleinen

Akuutti: Erikoislähetys syövästä

Akuutti, Yle TV1 maanantaina 21.3. klo 18:30. Uusinnat ke 23.3. klo 5:55 ja su 27.3. klo 15:15.

Akuutti: Erikoislähetys syövästä

Yhä useampi suomalainen sairastuu syöpään, mutta yhä useampi siitä myös selviytyy. Millainen rooli geeneillä tai ympäristöllä on syövän synnyssä? Milloin syöpä on vain ”huonoa tuuria”? Syöpädiagnoosi mullistaa potilaan elämän täydellisesti. Alkaa taistelu, jolle toivotaan onnellista loppua. Lääketiede on kehittynyt valtavasti viimeisten vuosikymmenien aikana ja useitten syöpien hoitoennuste on jo hyvä. Silti pelko jäytää varmasti jokaista syöpäpotilasta ja hänen läheisiään.

Mikko Penttilän juontamassa syöpälähetyksessä on luvassa hyvää hoitoa, mielenkiintoisia keskusteluja sekä koskettavia potilastarinoita. Asiantuntijavieraaksi saapuu Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkärinä aikaisemmin työskennellyt Matti Rautalahti, joka tällä hetkellä toimii lääkäriseura Duodecimin pääsihteerinä.

Suora linkki Areenaan: http://areena.yle.fi/1-3142123

Ajatuksia syövästä · Syövän jälkeen · Vauva · Yleinen

Kaikkein kauneinta

…on tällä hetkellä hymyilevä, naurava lapsi, onnellinen lapsi. Viime yönä kauneinta oli nukkuva lapsi, hiljaa pinnasängyssään tuhiseva melkein-jo-liian-iso-vauvaksi.

Kun katsoin nukkuvaa lastamme, sydäntä pakahdutti ja itketti, mutta puhtaasta onnesta. Vaikka lapsiarki väsyttää usein ja aika ei tunnu koskaan riittävän, olen hyvin onnellinen tuosta lapsesta. En muista milloin viimeksi olisin itkenyt puhtaasta onnesta, enkä pelosta, surusta, menetyksestä.

Päivällä lapsen kanssa leikkiessä katselin kuinka auringonvalo siivilöityy pellavaisesta päästä hiuskiehkuroiden läpi ja mietin, että ei tämä sekundäärinen lapsettomuus* toistaiseksi olekaan niin paha asia. Meillä on ihana lapsi joka riittää sellaisenaan, eikä toisen lapsen haluaminen ole häneltä pois, enkä koe minkäänlaista tarvetta hankkia lisää lapsia vain siksi että tuo yksi ei riittäisi, koska hän riittää. Riittää omana itsenään täysin.

Jos lapsi jää ainoaksi, niin onneksi meillä on tuo ihana lapsi joka on terve, reipas ja mahtava persoona.

Alan sopeutua.

*Ja jos se toinen lapsi joskus saadaan, osaan olla äärimmäisen kiitollinen.


Joskus pelkään lapsen puolesta, mutta eikö niin tee kaikki vanhemmat? Sitä miettii kaikenlaista, selviääkö hän terveenä aikuisuuteen, ettei vaan mitään pahaa tapahtuisi. Entäpä jos käy joku kauhea tapaturma jossa hän vammautuu tai kuolee, entäpä jos…

Pahinta olisi oman lapsen kuolema tai vakava sairaus. Kestän vaikka kymmenen syöpää itselläni mieluummin kuin oman lapsen kuoleman. Oman sairastelunsa sitä kestää niin paljon helpommin, mutta lapsen tuska on vaikeaa. Jo ajatuskin lapsen kuolemasta on hirveä, käsittämättömän hirveä.

Ymmärrän nyt täydellisesti mitä äitini tarkoitti, kun hän lähetti minulle rintasyöpädiagnoosini jälkeen viestin, että hän ottaisi kasvaimen rinnastani omaansa, jos vaan mitenkään voisi. Että hän ottaisi sen vaikka tällä sekunnilla, eikä halua syöpää lapselleen. Minä ymmärrän.

Jos lapsellani olisi syöpä, ottaisin sen syövän sekunnissa, miettimättä. Rakkaus on niin suuri, sitä tekisi mitä vaan lapsensa hengen ja terveyden puolesta.