Mielenkiintoinen, hyvä kirjoitus. Olen havainnut joskus samantyyppistä ihannepotilaan suitsutusta myös syöpäporukoissa, eikä suinkaan syövän sairastaneitten omasta suusta, vaan muilta. Itsekin joskus vaivaannun, kun kuulen miten ”upea asenne” mulla on, ja miten upeasti olen pärjännyt.

Joo, meneehän mulla nyt ja yleensä aika hyvin. Se virheellinen kuva noissa ihannepotilaan kehuissa on se, että aivankuin tämä upeus olisi syövän ansiota. Aivankuin syöpä olisi minut jalostanut, ja miten tulisi kiittää syöpää tästä ihanasta mahdollisuudesta ”laittaa prioriteetit kuntoon” ja ”keskittyä itseen ja rauhoittua” ja ”ymmärtää mikä elämässä on tärkeintä”.

Todellakin, vaihtaisin monta päivää pois. Vaihtaisin pois syövän, vaihtaisin sekunnissa. Mutta kun en voi.

https://radikaaliamielenterveytta.wordpress.com/2016/07/17/en-oo-sun-inspiraatiopornos/