HS 18.2.2017: Eutanasiasta voi tulla saattohoidon korvike – eduskunnalle jätettyyn kansalaisaloitteeseen kätkeytyy vaikeita ongelmia

[Kirjoittaneet] Tiina Saarto ja Juho Lehto

Saarto on palliatiivisen keskuksen ylilääkäri Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa (Hyks) ja Lehto palliatiivisen yksikön ylilääkäri Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays).

Tässä kirjoituksessa oli hyviä pointteja liittyen eutanasian ongelmiin. Ideaalissa maailmassa ja vielä nykytilanteessakin olen edelleen eutanasian puolella, mutta meillä on vielä paljon töitä ennen sitä: kivunhoito, hyvä kuolema & saattohoito on saatava paljon paremmalle tolalle, sillä saattohoitoon/palliatiiviseen hoitoon erikoistuneita paikkoja on Suomessa aivan liian vähän, ja saattohoidon käytännöt ja laatu, eli konkreettinen hyvyys, vaihtelee aivan liikaa.

Tottakai tämä koskettaa minua henkilökohtaisella tasolla. Jos ja kun oma lähtöni tulee, niin haluan saada hyvää kivunhoitoa ja hyvää saattohoitoa. Terminaalivaiheessa toivon saavani halutessani eutanasian, jos en itse siihen kykene ja elo on täysin sietämätöntä.

Ja vaikka elo ei olisi sietämätöntä, niin haluan itse voida päättää viimeisistä päivistäni. Tämä päätösvalta koskee myös sitä, että saattaa olla, että päätän etten haluaisikaan eutanasiaa tai tehdä itsemurhaa. Tämä päätösvalta voisi kuitenkin tarkoittaa myös eutanasiaa tai itsemurhaa. Haluaisin voida itse valita sen hetken kun lähden, sillä en näe mitään glooriaa ”lunastaa” kuolemaa kivulla ja kärsimyksellä.

Mutta toki toivon ettei minun tarvitse kuolla vielä vuosikymmeniin. Sormet ja varpaat ristissä pitkän ja hyvän elämän puolesta.

Voihan toki olla etten voi koskaan päättää omasta kuolemastani. Erilaisia tapoja kuolla on niin monenlaisia, lähtö voi tulla yllättäen tai vasta pitkän kituuttamisen ja kärsimyksen jälkeen. Haluaisin voida vaikuttaa niihin tilanteisiin joihin voin, eli minimoida turhan kivun ja kärsimyksen, jos sellainen tilaisuus tulee, esim. en kuolekaan jäämällä bussin alle tai laskuvarjoni ei aukea.