Kaksi tutkimusta:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2894028/
http://breast-cancer-research.biomedcentral.com/articles/10.1186/bcr2647
Musta vuosi 2014. Diagnosoitu gradus 3 rintasyöpäkasvain vasemmasta rinnasta 34-vuotiaana, tuolloin raskaus viimeisellä trimesterillä. Synnytyksen käynnistys rv 40+0. Täysi mastektomia sekä kainalon evakuaatio 2 viikkoa myöhemmin. Kirjoituksia siitä kuinka sopeutua elämään lapsen, joskus myös syövän, kanssa. Sisältää voimasanoja.
Kaksi tutkimusta:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2894028/
http://breast-cancer-research.biomedcentral.com/articles/10.1186/bcr2647
Syövän tutkimusrintamalta kootut uutislinkit! Kohuotsikko! Klikkikalastelua!
Noeivaiskaan.
Ihan asiallisia, mielenkiintoisia uutisia tarjolla, ja erittäin toiveikkaita, sillä me elämme syövän tutkimuksen suhteen todellista läpimurtojen aikaa. Hyvä niin! Jos tämä paskasyöpä joskus vielä iskee uudestaan, niin toivoa sopii, että siihen mennessä on löytynyt niin tehokkaat lääkeet että tautia voidaan vielä hoitaa, kuolema välttää, ja elämänlaatu olisi riittävän hyvää.
Aamulehti: Yksi tietty rintasyöpägeeni nuorilla yleisempi kuin ymmärretään (P53/TP53)
Turun yliopisto: Uusi kokeellinen lääkeaine estää syövän leviämiseen yhteydessä olevan proteiinin toiminnan (K-ras)
Päivitystahti blogissa on toistaiseksi etanan vauhtia, sillä teen tällä hetkellä opintoja kesäkursseina samaan aikaan kun olen töissä. Vuorotyössä.
Ei ole herkkua, mutta ei liian raskastakaan, ainoa vaan ettei vapaa-aikaa juurikaan ole.
Jouduin olemaan syöpiksen suuntaan yhteydessä taas, kun kevättalvella onkologille raportoimani selkäkivut eivät ole hellittäneet juurikaan. Särkylääkkeitä käytän ajoittain, mutta onneksi olen pärjännyt ilman vahvempia lääkkeitä (joita minulla on iskiakseen ja selkävaivoihin olemassa) ja toistaiseksi riittää tavallisten kuolevaisten Burana + Panadol.
Sitten on tuo luomi korvassa.
Toisessa korvalehdessä on ollut jo pitempään luomi, mutta nyt se on muuttunut. Ensin korvalehteen kehittyi tulehtunut finni/mätäpaise, joka puhkesi tuossa vähän aikaa sitten. Nam nam.
Nyt pari päivää sitten tuon puhjenneen finnin vieressä oleva haalea luomi päätti mustua. Ihan yhtäkkiä ja yllättäen huomasin sen, sellainen violetin tai ruskean musta pienehkö luomi, hiukan koholla. Korvalehdet ovat melanoomalle tyypillinen esiintymispaikka koska ne ovat auringonpaisteessa koko ajan, ja koska olen polttanut itseni lapsesta asti hyvin usein, ensimmäinen ajatus oli tietysti melanooma. Eikä sädehoito auta tässä yhtälössä yhtään.
Ensimmäinen ja viimeinen ajatus on aina syöpä.
Tänään luomi ei ole enää yhtä musta kuin vielä eilen. Pohdimme puolison kanssa, että voisiko tuo musta patti olla joku mustapää tai jotain muutakuin tumma luomi, mutta kyllä siinä luomi on.
Sain onneksi vastaanottoajan onkologille jo parin viikon päähän, tiistai 7.6.2016 klo 13. Siitä menee tietysti jonkin aikaa eteenpäin jos ja kun mahdollisia lisätutkimuksia tulee.
Yritän olla ajattelematta lääkärikäyntejä ja tutkimuksia, sillä stressaaminen ei auta yhtään. Vielä vähemmän auttaa se, jos menetän yöuneni ja mielenrauhani märehtimällä asioita etukäteen.
Olispas hassunhauskaa saada toinen syöpä jo ennen 40-vuotispäiväänsä. Melanooma olisi hyvä kandidaatti, riskitekijät löytyy.
Tänään se sitten oli, toosaosaston ultra. Puhtaalta näytti, ei löytynyt mitään ylimääräistä kohdusta, munasarjoista eikä niitten lähettyviltä. Lisäksi papa oli melkein puhdas, ainoastaan pientä solumuutosta joka ei vaadi mitään toimenpiteitä, kontrolloidaan seuraavan kerran ensi vuonna uudella papa-näytteellä.
Fiilikset:
Juteltiin vanhemman ja rintasyöpään erikoistuneen gynen kanssa myös mahdollisesta raskaudesta ja hoitolinjauksista ylipäätään. Jatka lukemista ”Kontrollit: Ultraus”
The Telegraph (julkaistu 15.3.2016): ’Astounding’ study claims major breakthrough in cure for terminal breast cancer
A new cancer therapy that uses nanotechnology has effectively cured terminal breast cancer in tests on mice.
The ”astounding” research has raised hopes of a cure based on the delivery of drugs to vital organs using a technique that bypasses cell defences resistent to treatment.
In tests on mice with incurable breast cancer that had spread to the lungs, half were free of the disease for at least eight months – the equivalent of 24 years in humans.
Scientists said that even if the effects could be partly transerred to humans, it would represent a significant breakthrough for metastatic cancers, where the disease has spread from the breast to other parts of the body.[…]
Tämä on jotain niin upeaa, niin upeaa!
Olen lohduttanut itseäni monia monituisia kertoja kuolemanpelon riivatessa, että jos vain voisin sinnitellä vielä jonkun aikaa, vielä muutamia vuosia, edes siihen asti että hoidot kehittyvät, niin saisin jatkoaikaa elämälle.
Ja tässä se on.
En pysty kuvailemaan tätä helpotuksen tunnetta tai sen määrää. Sitä, miten ihanalta tuntuu ajatus siitä, että riippumatta syövän leviämisriskistä, se olisi hoidettavissa niin hyvin, että olisi mahdollista elää normaali, pitkä ja hyvä elämä.
Hyvin harva asia auttaa syövänpelkoon yhtä paljon kuin tällaiset uutiset. Uskon ja luotan, että elämme niitä aikoja kun syöpään todellakin kehitetään parantavat lääkkeet, tai ainakin sellaiset lääkkeet että syövän eteneminen saadaan pysähtymään.
Loppukuu onkin sitten vuoden kiireisintä aikaa. Aion uppoutua edelleenkin opintoihin täysillä, joten blogin päivitystahti on mitä on. Vapun jälkeen palailen opintovapaalta takaisin töihin ja toivon mukaan kalenterissa olisi edes joskus hiukan vapaata, mitä tällä hetkellä ei todellakaan ole.
Kontrollirumba starttailee taas vaihteeksi.
Lisääntyneen turvotuksen, erityisesti vatsan, takia varailin hirveällä vaivalla ajan omaan terveyskeskukseen yleislääkärille (en ole saanut lähetettä erikoislääkärille, eikä syöpäpuolella oteta vastaan muissa kuin jo todetun syövän hoidoissa/kontrolleissa…) ja toivoin pääseväni ultrattavaksi vatsan alueelta.
Pääsinkö ultrattavaksi? No en!
Ehdin olla lääkärin huoneessa n. 7 minuuttia, jona aikana olin kertonut oireista, riisuutunut, ollut ronkittavana, pukeutunut, ottanut papereita käteen, hyvästellyt ja poistunut. Tämä liukuhihnatoimitus sen jälkeen kun lääkäri oli ensin ollut n. 45 minuuttia myöhässä kaikista aikatauluista.
Eipä sillä, olin varautunut, minulla oli kirja mukana. Sain luettua yhtä kurssikirjaa sen kolmisen varttia, joten time well spent.
Mikä tässä lääkärikäynnissä nyt sitten risoo näin paljon? No minäpä kerron!
Jo ennenkuin ehdin istahtaa tai ottaa vaatteita ollenkaan pois, lääkäri oli esittänyt kaksi kysymystä kakkani väristä ja diagnosoinut IBS:n, eli ärtyneen suolen oireyhtymän. Lähtiessäni saamani paperit olivat tulosteita joissa kerrottiin FODMAP-ruokavaliosta, IBS:stä ja pari muuta lippulappua.
Hienoa että lääkäreille on kehittynyt näin tehokas röntgen-katse, jolla he näkevät potilaasta 30 sekunnin tuijotuksella, mikä vaivaa. Noin nopea ja tehokas tapa diagnosoida näkymättömiä sairauksia tuo varmasti paljon säästöjä, sekä ajassa että rahassa.
Vituttaa, mutta koitan ymmärtää kiireistä ja väsynyttä terveyskeskuksen yleislääkäriä. Ihmettelen silti, miten hän onnistui diagnosoimaan IBS:n vain katsomalla vaatteitten päältä, joten olen hiukan skeptinen…
Duodecim: Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS)
Koska olen tarpeeksi änkyrä, aion suorittaa tätä sairastamista nyt sitten kunnolla, ja aion toteuttaa FODMAP-ruokavaliokäskyä. Jos projektista ei jää käteen muuta, niin edes se, että pääsen sanomaan sille lääkärille, että et muuten ole ensimmäinen puoskari joka on minun kohdallani diagnosoinut jotain väärin.
En siis jaksa uskoa että minulla olisi IBS, vaikka eihän se täysin mahdotontakaan ole. Voisihan sitä vaikka voittaa lotossa. Kahdesti.
Toivottavasti kontrollikutsu gynelle ultraukseen tulee ajoissa, tuntuu todella pitkältä ajalta odotella toukokuulle koko saatanan kutsua, ja sitten vielä laskea päiviä ja viikkoja itse tutkimukseen. On kuitenkin lohdullista että se on tulossa, kunhan psyykeni jaksaa odotella sinne asti.
Ilmeeni, kun lääkäri kyseli kakkani väristä ja totesi lakonisesti minulla olevan IBS:n:
Huomenna seuraava käynti, sillä kertaa suoraan labraan PAPA-näytteeseen. Sen tulokset saan parissa viikossa. Muistan taas miksen tykkää asioida terveyskeskuksissa yleislääkäreillä.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/8866/URN_NBN_fi_jyu-200610.pdf?sequence=1
Mirkka Auvinen: ”Mie en osaa pistää sitä yhteen pakettiin” – POSTTRAUMAATTINEN KASVU JA MUUTOKSET SYÖVÄN SAIRASTANEIDEN NUORTEN KOKEMUKSISSA
Pro gradu -tutkielma
Syyslukukausi 2005
Kasvatustieteen laitos
Jyväskylän yliopisto
En ole vielä ehtinyt lukemaan tuota loppuun, mutta vaikuttaa mielenkiintoiselta.
Kirjoitin ennen joulua 10.11.2015 vastetutkimuksista täällä:
Vastetutkimukset tarkoittavat yksinkertaisimmillaan sitä, että erilaisin testein mitataan syöpäkasvaimen/syövän reagointia hoitoihin. Monissa muissa syövissä vastetutkimukset ovat rutiinia. Vastetutkimukset vaativat sen, että kehossa on hoitojen aikana olemassa syöpää jota voidaan mitata. Vastetutkimusten jälkeen voidaan useimmiten erittäin hyvällä todennäköisyydellä todeta, onko syöpä hoidettu onnistuneesti pois.
Koska tyypillisin rintasyövän hoitolinjaus alkaa leikkauksella jossa pyritään poistamaan syöpäsolukko mahdollisimman puhtaasti, vastetutkimuksia ei voida leikkauksen jälkeen tehdä.
Paitsi jos kehosta löytyy syöpää leikkauksen jälkeenkin, mutta se ei ole tavoite.
Rintasyövän tyypillisessä hoitolinjauksessa/hoitoputkessa ei ole vastetutkimuksia, koska yleisimmin hoidot alkavat leikkauksella jossa poistetaan kasvain ja ”saastuneet” imusolmukkeet kainalosta. On kuitenkin pari tapausta jolloin vastetutkimuksia voidaan tehdä:
Ilta-Sanomat, linkattu 1.2.2016: Suomalaistutkijat löysivät uuden syöpägeenin – kantajalla jopa 8-kertainen riski
Todella mielenkiintoinen uutinen. Olen lueskellut jo puolisentoista vuotta näitä tiedeuutisia rintasyöpään liittyen ja varsinkin geenitutkimus on erittäin suurin harppauksin etenevää tutkimusta tällä hetkellä. En siis sinänsä ollut yllättynyt tästä löydöstä, paitsi ehkä innostuneen yllättynyt.
Hienoa sekin, että kyseessä on suomalainen tutkimuslöydös. Jään odottelemaan jännityksellä lisätietoa aiheesta.
Linkki sivustolta http://www.helsinki.fi – Rokote nitistää syöpäsolut elimistön omalla avustuksella
Uutinen päivätty 29.1.2016. On muuten todella hankalasti kätketty nuo päiväykset tuolla sivustolla, eikä muutos- tai päivitystietoja näy MISSÄÄN. Muutenkin ulkoasu näyttää joltain klikkikalastelusivulta, niin en arvosta.
Onneksi uutinen on sentään täyttä timanttia:
NAAMIOITU VIRUS OPETTAA ELIMISTÖN IMMUUNIJÄRJESTELMÄÄ
Vincenzo Cerullon keksintö on periaatteessa yksinkertainen. Siinä hyödynnetään elimistön omaa puolustusjärjestelmää, joka on ohjelmoitu etsimään ja tuhoamaan vieraita aineita.
Normaalisti puolustus käy päivittäistä taistelua esimerkiksi viruksia vastaan. Viruksen pinnan rakenteiden perusteella elimistö tunnistaa asiaankuulumattomat vieraat ja toimittaa ne tuhottaviksi. Tästä Cerullo sai ajatuksen: Mitäpä, jos sinänsä harmittoman viruksen pinnalle liitettäisiin syöpäkasvaimille tyypillisten valkuaisaineiden osia – voisiko immuunipuolustus kohdistua suoraan syöpäkasvaimiin?
Nyt tähän ideaan perustuva syöpärokote PeptiCRAd on patentoitu yhdessä Helsingin Innovaatiopalvelut HIS:n kanssa. Rokotteen ytimessä on adenovirus, joka voidaan pinnoittaa lähestulkoon millaisilla valkuaisaineilla tahansa.
– Tällä reseptillä voidaan tehdä esimerkiksi potilaskohtainen rokote. Otamme potilaan omia syöpäsoluja, ja saamme aikaan juuri niitä vastaan vaikuttavan rokotteen.
Yhteistyökumppanitkin ovat jo valmiina, kun laboratoriovaiheesta ollaan etenemässä kliiniseen testaukseen. […]
Kehitys kehittyy, tiede menee onneksi(!) eteenpäin. Jonain päivänä tähän paskasyöpään saadaan niin hyvät täsmälääkkeet että syöpää voi verrata vähän rankempaan flunssaan.