Kontrollit: Ultraus

Tänään se sitten oli, toosaosaston ultra. Puhtaalta näytti, ei löytynyt mitään ylimääräistä kohdusta, munasarjoista eikä niitten lähettyviltä. Lisäksi papa oli melkein puhdas, ainoastaan pientä solumuutosta joka ei vaadi mitään toimenpiteitä, kontrolloidaan seuraavan kerran ensi vuonna uudella papa-näytteellä.

Fiilikset:

Juteltiin vanhemman ja rintasyöpään erikoistuneen gynen kanssa myös mahdollisesta raskaudesta ja hoitolinjauksista ylipäätään. 

Uusimpien tutkimusten mukaan, varsinkin nuorille tehokkain hoito on juurikin tämä yhdistelmähoito jota minä olen saanut, eli munasarjasuppressio yhdistettynä antihormonihoitoon. Mullahan se on hoidettu Zoladexilla (munasarjasuppressio) ja antihormonilääkkeenä menee Tamofen. Pelkkä Tamofen ei tehoa nuorilla yhtä hyvin kuin vanhemmilla naisilla, joten hyvä vaan että on näitä muitakin hoitovaihtoehtoja jotka parantaa ennustetta.

Yhdistelmähoidolla ennuste on kaikista paras jo 5v lääkityksellä, tulokset jopa parempia kuin Tamofen yksinään pitempänä kuurina. Tiedän meidän nuorten ryhmistä muutamia joille on kaavailtu yli 5v lääkitystä, ja tutkimukset kyllä puoltavat nuorille 7-10 vuoden antihormonilääkitystä, mutta noissa tutkimuksissa on vertailtu pelkästään antihormonilääkitysten kestoja keskenään. Yhdistelmähoidolla tulokset ovat vielä hitusen parempia.

Lisäksi tuli ilmi, että uusimpien tutkimusten mukaan, Tamofenia ei tarvitse tauottaa ennen raskautta, eli ei tarvitse pitää Tamofenin tuoteselosteessa mainittuja välikuukausia raskauden yrittämiseen. Epämuodostumariskiä ei nykytutkimusten mukaan ole, siis sen korkeampaa kuin terveilläkään, joten Tamofen ei ole yhtään enempää syypää kuin mikään muukaan ympäristötekijä jos sikiössä on jotain vikaa.

Kaiken kaikkiaan loistoreissu. On ollut todella arvokasta saada jutella näistä asioista, ihan jo oman mielenrauhan ja mielenterveyden vuoksi. Onpahan sitten jotain mitä odottaa tulevaisuudelta, jotain positiivista.

Kun gyne pyysi riisuutumaan tutkimusta varten, kävi taas se klassinen. Hän osoitti kädellä että tuossa on WC ja voin käydä siellä riisuutumassa jos haluan, ja olisi varmaan vetänyt verhoakin eteen, jos sellainen olisi huoneessa ollut. Mietin taas ääneen, että en ihan ymmärrä tätä logiikkaa:

Eli ensin mennään häveliäästi vessaan tai verhon taakse riisuutumaan. Piiloon. Vedetään housut pois. Ollaan puolialasti.

Sitten tullaan tutkimuspöydälle ja vetästään siinä selällään maatessa ketarat ojoon ja tavara tiskiin. Että näkeehän sitä sitten kuitenkin kaiken, kuin tarjottimella.

Että miksi pitää käydä heittämässä housua pois häveliäästi siellä verhon takana tai vessassa? Mitä se auttaa? Eikö ole ihan sama asia heittää ne housut siihen vaan tuolille ja kävellä samantien pylly paljaana siihen lavitsalle, käymättä verhon takana?

Sitäpaitsi, eiköhän se gyne ole pitkän uransa aikana jo kaiken nähnyt. Ei yksi tuhero enää hetkauta.

Enkä muuten käynyt siellä vessassa riisumassa enkä pukemassa, vaan vedin housut jalkaan siinä samantien. Ei se vessaan luimistelu olisi mitään enää pelastanut.