Maanantai-aamun ohjelmassa oli siis rintakehän magneettikuvaus. Olin maininnut onkologille rintakehällä olevasta kohdasta jossa on jo pitempään kiusannut ohimenevät kipuoireet ja leikkausalue kun on muutenkin kenkkuillut, niin onkologian ylilääkäri laittoi lähetteen magneettikuvaukseen. Todennäköisesti kuvissa ei näy metastaaseja vaan nestetasku, arpikudosta, sidekudosta, rasvaa, kaikkea sellaista hyvänlaatuista, mutta ainahan se hiukan kummittelee takaraivossa jos jotain pahaa löytyisikin.
Ja vaikka jotain pahaa näkyisikin, niin täytyy toivoa että se olisi vain paikallinen esiintymä ja hoidettavissa, vaikken pidä tuotakaan kovin todennäköisenä. Vaan jos pitäisi valita paikallisesta syövästä tai etäpesäkkeisestä, niin tottakai valitsisin sen parempiennusteisen eli paikallisen.
En ollut ennen käynyt magneettikuvauksessa, joten kokemus oli uusi. Piti ahtautua n. 60 cm halkaisijaltaan olevaan tuuttiin, tosin itse ei tarvinnut tehdä sitä ahtautumista, vaan asettua kapealle lavetille joka sitten liukui automatiikalla ja hoitajan kauko-ohjauksella tuubiin.
Nuoren naisen rintasyöpä. 