Ultraus ja labrakäynti oli ja meni, nyt on jäljellä enää onkologin vastaanotto ja se on huomisaamuna. Kuulen labrojen tulokset ja toivon mukaan saan vihdoinkin leikkauslähetteen jäljelläolevan rinnan poistoon.
Ultrauksen yhteydessä ultraaja jo totesi ettei mitään syöpään viittaavaa näkynyt ainakaan ultrakuvissa.
Olen ollut kohtalaisen rauhallisin mielin. Todennäköisyys sille, että etäpesäkkeitä tai paikallinen uusiminen löytyisi tässä vaiheessa on suhteellisen pieni. Onkologit ja tilastot sanovat että ”häviävän pieni” tai ”promillen luokkaa” vaikka en kyllä ihan usko siihenkään että todennäköisyys olisi promillen. Uskon kuitenkin että todennäköisyys on hyvin pieni. Todennäköisyys uusiutumisen toteamiselle on sitten toisen vuoden vuosikontrollin tienoilla.
En juurikaan jännitä. Olo on hyvin samanlainen kuin juuri ennen diagnoosia. Uskoin viimeiseen asti, että kyhmy rinnassani olisi vain kysta ja koepalan vastaus olisi hyvänlaatuinen. Se tunne on minulla nytkin, usko siihen, että nyt ei löydy mitään pahanlaatuista. En tietenkään voi tietää sitä varmasti, mutta sellainen tunne kuitenkin on. Tunnen oloni terveeksi, niin terveeksi kuin se nyt on mahdollista, kaikkine lääkityksen sivuoireineni ja leikkausalueen kiristyksineni, lymfa-turvotuksineni ja kuumine aaltoineni. Tuntuu, että syöpä on poissa.
Ja vaikka jotain pahanlaatuista löytyisikin, stressaaminen ja etukäteen pelkääminen, yöunien menetys ja itkeskely kun ei auttaisi yhtään.
Nielin juuri jokailtaisen Tamofen-tablettini alas punaviinillä. Saan varmaan tästäkin syövän. Kaikesta saa syövän. Jos saan syövän nyt, ei ole juurikaan väliä juonko tänä iltana punaviiniä vai en, sillä jos syöpä löytyy nyt, se on ollut niin ärhäkkä ettei parilla punaviinlasillisella olisi voinut keikauttaa vaakakuppeja mihinkään suuntaan. Kaikkea kohtuudella ja kohtuus kaikessa.
Punaviini on minulle parempaa kuin terapia, ainakin tässä tilanteessa. Kun juon muutaman lasillisen kohtuudella, en usko että alkoholilla on merkittävää vaikutusta syöpään, ja pienikin määrä punaviiniä toimii minulla tässä tilanteessa paremmin kuin käynti keskiverrolla tai keskivertoa huonommalla terapeutilla.
Jos yhtäkkiä julkaistaisiinkin tutkimus joka kumoaisi kaikki aikaisemmat tutkimukset kohtuullisen punaviinin kulutuksen terveysvaikutuksista ja todistaisi, että pienikin määrä viiniä aiheuttaa kiistatta negatiivisia ja merkittäviä terveysvaikutuksia (esim. syöpää), niin sitten joudun punnitsemaan asiaa uudestaan. Siihen asti… Kippis!