Kategoria: Lehtiartikkelit

Ajatuksia syövästä · Lehtiartikkelit · Syövän jälkeen · Yleinen

Fuck Cancer!

M

Kampanjasivu suomeksi: http://fuckcancer.fi/

https://www.facebook.com/fuckcancersuomi

Hashtagit:
#fuckcancerfi (Instagram)
@fuckcancerfi (Twitter)

Iltalehti: ”Syövässä ole mitään hävettävää”

Fuck Cancer -kampanjan äiti Anna-Elina Rahikainen, 29, sai vuonna 2008 laajalle levinneen Hodgkinin lymfooman diagnoosin. Diagnoosin jälkeen koko elämä kääntyi päälaelleen. Nuori nainen alkoi elää hetki kerrallaan, sillä päivä kerrallaankin tuntui liian kaukaiselta tavoitteelta.

Fuck Cancer-sivustolta poimin Aapelin tarinan, se on jotenkin niin samanlainen kuin omat ajatukseni.

Helsingin Uutiset 14.3.2016: ”Syöpäkampanja sai tyrmäävän nimen”

ePressi 14.3.2016: ”Valtakunnallinen Fuck Cancer -teemaviikko”

Kampanjan Youtube-kanava: Fuck Cancer Suomi

HUOM! Nosturilla tukikonsertti 8.4.2016!

 

Ajatuksia syövästä · Lehtiartikkelit · Yleinen

Riki Sorsa & kaksi syöpää

MYksi kommentti

Riki Sorsa sairastui ensimmäistä kertaa syöpään, kurkkusyöpään(?), n. 10 vuotta sitten.

Nyt Riki on lähtenyt ns. toiselle kierrokselle, tällä kertaa keuhkosyövällä. Linkin takaa löytyy pysäyttävä Syöpäsäätiön kanssa yhteistyössä tehty video. Ainakin itselläni kihosi kyyneleet silmiin tuota katsoessa.

Ilta-Sanomat, linkattu 24.2.2016: ”Ei kannata tupakoida missään iässä”

Linkki Ilta-Sanomien uutiseen 26.10.2015: Riki Sorsa sairastaa keuhkosyöpää: ”Kuoleman pelkoa ei enää ole”

Melkein kaikki keuhkosyövät ovat seurausta tupakoinnista.

Lehtiartikkelit · Tutkimukset · Yleinen

Ilta-Sanomat: Suomalaistutkijat löysivät uuden syöpägeenin (MCPH1)

M

Ilta-Sanomat, linkattu 1.2.2016: Suomalaistutkijat löysivät uuden syöpägeenin – kantajalla jopa 8-kertainen riski

Todella mielenkiintoinen uutinen. Olen lueskellut jo puolisentoista vuotta näitä tiedeuutisia rintasyöpään liittyen ja varsinkin geenitutkimus on erittäin suurin harppauksin etenevää tutkimusta tällä hetkellä. En siis sinänsä ollut yllättynyt tästä löydöstä, paitsi ehkä innostuneen yllättynyt.

Hienoa sekin, että kyseessä on suomalainen tutkimuslöydös. Jään odottelemaan jännityksellä lisätietoa aiheesta.

Lehtiartikkelit · Tutkimukset · Yleinen

Helsingin yliopisto: Rokote nitistää syöpäsolut elimistön omalla avustuksella

M

Linkki sivustolta http://www.helsinki.fi – Rokote nitistää syöpäsolut elimistön omalla avustuksella

Uutinen päivätty 29.1.2016. On muuten todella hankalasti kätketty nuo päiväykset tuolla sivustolla, eikä muutos- tai päivitystietoja näy MISSÄÄN. Muutenkin ulkoasu näyttää joltain klikkikalastelusivulta, niin en arvosta.

Onneksi uutinen on sentään täyttä timanttia:

NAAMIOITU VIRUS OPETTAA ELIMISTÖN IMMUUNIJÄRJESTELMÄÄ

Vincenzo Cerullon keksintö on periaatteessa yksinkertainen. Siinä hyödynnetään elimistön omaa puolustusjärjestelmää, joka on ohjelmoitu etsimään ja tuhoamaan vieraita aineita.

Normaalisti puolustus käy päivittäistä taistelua esimerkiksi viruksia vastaan. Viruksen pinnan rakenteiden perusteella elimistö tunnistaa asiaankuulumattomat vieraat ja toimittaa ne tuhottaviksi. Tästä Cerullo sai ajatuksen: Mitäpä, jos sinänsä harmittoman viruksen pinnalle liitettäisiin syöpäkasvaimille tyypillisten valkuaisaineiden osia – voisiko immuunipuolustus kohdistua suoraan syöpäkasvaimiin?

Nyt tähän ideaan perustuva syöpärokote PeptiCRAd on patentoitu yhdessä Helsingin Innovaatiopalvelut HIS:n kanssa. Rokotteen ytimessä on adenovirus, joka voidaan pinnoittaa lähestulkoon millaisilla valkuaisaineilla tahansa.

– Tällä reseptillä voidaan tehdä esimerkiksi potilaskohtainen rokote. Otamme potilaan omia syöpäsoluja, ja saamme aikaan juuri niitä vastaan vaikuttavan rokotteen.

Yhteistyökumppanitkin ovat jo valmiina, kun laboratoriovaiheesta ollaan etenemässä kliiniseen testaukseen. […]

Kehitys kehittyy, tiede menee onneksi(!) eteenpäin. Jonain päivänä tähän paskasyöpään saadaan niin hyvät täsmälääkkeet että syöpää voi verrata vähän rankempaan flunssaan.

Lehtiartikkelit · Tutkimukset · Yleinen

Yle: Suomalainen menetelmä löytää syövän verinäytteestä

M

Yle (julkaistu 14.1.2016, linkattu 15.1.2016): Suomalainen menetelmä löytää syövän verinäytteestä

[…] – Teoriassa voisimme ottaa ihmiseltä verinäytteen, ja sen perusteella kertoa, että teillä ei ole syöpää, mutta emme pidä menetelmää vielä riittävän luotettavana. Sen sijaan kun potilas on hoidossa, ja tiedämme millainen syöpä on kyseessä, voimme verinäytteellä seurata onko syövän DNA-jätteitä vielä näkyvissä, Mecklin sanoo.

Mecklinin työryhmä on löytänyt myös perinnölliselle paksusuolen syövälle altistavan geenivirheen. Löytö oli merkittävä, sillä se paljasti aiemmin tuntemattoman syövän syntytavan.

– Me tunnistamme geenivirhettä kantavat suvut, ja pyrimme ehkäisemään syövän syntyä. He käyvät säännöllisissä tutkimuksissa, ja saavat ennaltaehkäisevää lääkitystä, kertoo Mecklin.

Ennaltaehkäisvänä lääkityksenä on asetyylisalisyylihappo, tunnettu kauppanimellä aspiriini.

Aspiriinin tehosta syöpää ehkäisevänä on ollut muitakin tutkimuksia, tosin niissä ei ole todettu aukottomasti että johtuuko ehkäisevä teho aspiriinista itsestään vai onko kyseessä vain tilastollinen sattuma. Uusimpien tutkimusten, kuten em. tutkimuksen, perusteella voisi jo uskaltaa todeta että aspiriinilla on useita syöpiä ehkäisevä vaikutus, tosin tästäkään ei selvinnyt että miten isosta tehosta on kyse.

Lehtiartikkelit · Yleinen

Yle Akuutti: Patologi on kuin Hercule Poirot

M

Mielenkiintoinen henkilökuva Ylen nettisivuilla: haastattelussa patologian professori ja ylilääkäri Tom Böhling. Linkattu tänään 11.1.2016, uutinen julkaistu myös tänään.

Yle Akuutti: Patologi on kuin Hercule Poirot

Yle Henrik Leppälä 17-43241568bc9bf7794c

Kuva: Yle, Henrik Leppälä

[…] Patologin osuus on tärkeä diagnosoinnissa, ja sen jälkeen hän on tärkeä linkki hoidon jatkosuunnittelussa. Tällä kertaa kirurgi on lähettänyt tutkittavaksi rintasyöpää sairastaneelta potilaalta poistetun rinnan saadakseen lisätietoa.

– Tästä hän haluaa tietää, kuinka iso kasvain on, onko se otettu tarpeeksi hyvillä marginaaleilla eli riittävän isolta alueelta. Itse kasvaimesta halutaan tietää, onko siinä estrogeenireseptoreita, progesteronireseptoreita tai hergeenin monistumaa. Ne kaikki vaikuttavat potilaan saamaan lääkehoitoon, Böhling avaa patologin työn merkitystä.

Tekstissä mainitaan ”hergeeni” mutta oletan sen tarkoittavan HER2-geeniä.

Jonain päivänä vielä opettelen tekemään uutisjuttujen lainaukset hyvin ja systemaattisesti samalla tavalla. Se päivä ei ole tänään.