Leikkaus meni hyvin ja toipuminen on ollut nopeaa ja helppoa, mitä nyt dreeni on jälleen saatanasta seuraava, mutta kyllä senkin sietää kun tietää mikä hyöty siitä on. Pääsin kotiin jo samana päivänä!

Aika hissukseen on tässä oltu kotosalla, en jaksa käydä missään dreenin kanssa ja koitan vältellä edellisen leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita, kuten tulehduksia ja dreenin tukkeutumista, jos niitä nyt jotenkin pystyy välttelemään.

Kipuja ei juurikaan ole. Kieltäydyin Panacodista ja ekoina parina päivänä otin ihan tavallista Buranaa ja paracetamolia, enkä niitäkään maksimiannoksina.

Kaiken kaikkiaan helpoin ja kivuttomin leikkaus koskaan ja ainakin toinen arpi näyttää todella siistiltä. Toista en ole vielä nähnyt, en ole poistanut kaikkia teippejä. Aion uskaltautua suihkuun tänään illemmalla, joten sittenpähän nähdään.

---

Perhepiirissä on nyt kaikenlaista surua, minua nuorempi perhetuttu tappoi itsensä äskettäin. Saimme uutisen eilen. Sen lisäksi että surettaa miten tilanteen piti eskaloitua tuohon pisteeseen, niin sanoin jo puolisollekin ääneen, että miksei elämää voisi antaa pois niinkuin elintenluovuttaja elimiään? Tässä toiset rimpuilee epätoivoisina kynsin ja hampain elämän syrjässä kiinni, ja toiset lähtee oman käden kautta nuorena.

Vaan tasan ei mene nallekarkit.

Ihan täytenä yllätyksenähän tuo ei tullut. Syitä teon taustalla oli jo pitkään ja olen joutunut kohtaamaan itsemurhaa aikaisemminkin, joten ymmärrän niitä jotka päätyvät tuohon viimeiseen tekoon.

Lepää rauhassa P. Demonit ovat vihdoin hiljaa.