Hammassärky.
Olen kärsinyt kammottavasta hammassärystä viime viikot. Kipu on ollut pahimmillaan niin hirveä, että istuessani ja kipupiikin yllättäessä silmissä on mustennut ja olen lähestulkoon menettänyt tajuni hetkeksi. En ole jaksanut siinä kunnossa hoitaa mitään normaaleja asioita, ainoastaan välttämättömyydet. On selvää, ettei blogin päivittäminen ole ollut tämän takia prioriteeteissa ykkösenä.
Ennen sytostaattien saamista hampaani oli tutkittu perusteellisesti, ensin raskausaikana (sillä raskaana ollessa hampaitten terveys on erityisen tärkeää) ja sitten kiireesti vielä ennen syöpähoitojen aloitusta, sillä syöpähoitojen aikana ei hampaille tehdä juuri mitään toimenpiteitä, ja tunnetusti sytot tekee hallaa mm. hampaille, joten leegot olisi hyvä olla kunnossa ennen hoitojen aloitusta. Minulla oli terveet ja hyvät hampaat, mitä nyt muutama vuosia sitten paikattu pienenpieni reikä ja röntgenit otettu kalustosta, mitään vikaa ei löytynyt.
Noh, mennyttä on se! Jo sytojen aikana tunsin vihlontaa ajoittain, varsinkin kylmää juodessa, mutta se kuuluu asiaan. Saamani sytoissa on sivuvaikutuksena luusto- ja nivelkivut, ja hammaskivut. En ajatellut asiaa sen enempää, ajattelin vihlonnan menevän ohi. Ja menihän se, hetkeksi. Vihlominen palasi takaisin ja entistä pahempana, mutta sinnittelin, luin sivuoirelistoja ja toivoin.
Yhtäkkiä viime viikonloppuna vihlominen paheni. Ja paheni. Ja paheni. Infernaalinen, tajunnanräjäyttävä kipu. En voinut enää syödä kunnolla, en juoda mitään mikä oli kylmää, kuumaa, liian viileää, liian lämmintä. En voinut pureksia. Toinen puoli naamasta säteili hermokipua ympäriinsä. Nukuin ainoastaan jättimäisillä särkylääkeannoksilla, ja sittenkin säpsähtelin hereille 1-3krt yössä.
Heti maanantai-aamuna soitin hammaslääkäripäivystykseen ja sainkin ajan heti samantien klo 10:15. Käymieni puhelinkeskustelujen perusteella tiesin odottaa juurihoitoa, tai olettaa että se on todennäköisintä. Minua ei ollut koskaan juurihoidettu aikaisemmin, joten tottakai jännitti!
Hammaslääkäri oli hyvin pätevänoloinen, hän tökki ja tuikki ja kipeä hammas löytyi välittömästi. Karjuin ja sätkin kivusta jo siinä vaiheessa kun hän varovasti napautti kipuilevaan hampaaseen. Hän otti uudet röntgenkuvat ja totesi hampaan juuressa olevan tulehduksen merkkejä ja että nyt aloitettaisiin juurihoito. Hän myös varoitti, että näissä tapauksissa voi olla ettei puudutusaine toimi kunnolla, joten poraaminen saattaa sattua. Kävimme seuraavanlaisen vuoropuhelun:
”Sovitaanko niin, että minä lasken kolmeen aina poratessa, ja sitten saat pitää hengähdystauon?”
”Hmmm, miten hitaasti lasket kolmeen..?”
”No sovitaanko että lasken kahteen?”
”Mmhh, ei tässä varmaan ole vaihtoehtoja. Sovitaan kahteen.”
Sain ylimääräisen annoksen puudutusainetta, se helpotti hiukan, mutta ei tuo kyllä ollut mikään kauhean kiva reissu. Kipu kuitenkin alkoi helpottaa samantien porailun ja hampaan puhdistuksen & täytön jälkeen. Nyt on menossa viimeinen päivä antibioottikuuria jonka aloitin jo puhelinkeskustelun pohjalta viime viikonloppuna ja tulehduskipulääkkeitä olen syönyt kuurina kohta 2 viikkoa. Kipulääkkeillä on tietysti kipua helpottava vaikutus, mutta lisäksi niitten tarkoitus on auttaa muhivaan tulehdukseen.
Juurihoidon jatkohoito olisi mennyt julkisella puolella marraskuulle asti, mikä huonontaisi juurihoidon onnistumisen ennustetta, joten sovimme hammaslääkärin kanssa että tulen saamaan palvelusetelin jolla voin käydä hoidattamassa homman loppuun yksityisellä. Tulee maksamaan hiukan enemmän, mutta tässä konkurssissa ei muutama kymppi sinne tai tänne tunnu enää missään. Mitä nopeammin juurihoito tehdään loppuun, sitä parempi ennuste on sille, ettei hammasta jouduta vetämään pois.
Päästyäni kotiin olin pari päivää aivan hirvittävän väsynyt. Nukahtelin sohvalle telkkarin ääreen ja esim. maanantaina nukuin 6 tunnin nokoset. Ruokavalio on ollut lähinnä kylmiä mehujäitä. Ei ehkä superterveellistä, mutta turruttaa jomotusta. Nyt kun juurihoidon pahin osuus on ohi, kylmä tuntuu auttavan. Tämän päivän jälkeen ehkä uskallan lopettaa särkylääkkeittenkin napsimisen, helpompi muistaa jos lopetan ne samaan aikaan kuin antibioottikuurikin loppuu.
Hammaslääkärin jälkeen tein yhden typerimmistä asioista mitä olen tehnyt vuosiin. Ostin pussillisen irtokarkkia. Söin ne kaikki. Jos voisin, antaisin itselleni niin monta miikkaa ettei niitä paikkaisi enää mikään.
Kiitos sytostaatit, paskoitte mun leegot. Toivottavasti en joudu enää ikinä aloittamaan hoitosyklejä uudestaan, seuraava askel on varmaan tekarit.
Ainiin, huomennahan mulla on vielä aamusta hammashygienistille aika. Olin varannut sen joskus kevättalvella, silloin kun hampaita ei kolottanut eikä vihlonut kuin satunnaisesti. Tarkoituksena oli fluorata hampaat ja toivoa että se hillitsisi vihlontaa. Kysyin hammaslääkärillä käydessäni että olisiko tuo aika pitänyt perua ylimääräisenä, niin ei, halusivat että pidetään se voimassa. En oikein tiedä mitä huomenaamulla olisi tarkoitus tehdä, mutta ehkä se fluoraus on edelleen ohjelmassa. En sitten perunut sitä omin päin, joten katsotaan mitä tuleman pitää.
Liki sama tarina mulla: hampaat tarkastettu ja terveiksi todettu viime syksynä ennen hoitojen alkamista. Ja sitten sytojen loppupuolella kovat kivut ja tutkimuksen seurauksena hammas jouduttiin poistamaan…
TykkääTykkää
On nuo sytot sen verran tiukkaa kamaa että kaikenlaista kremppaa tässä on joutunut kestämään. Toivottavasti saisin pitää tuon hampaan vielä, tänään tuli palveluseteli postissa niin käyn hoidattamassa jatkot yksityisellä. En ole ihan vielä valmis vedättämään sitä poiskaan.
TykkääTykkää