Ajatuksia syövästä · Yleinen

Leikkausta odotellessa

Olen ollut hiukan tuhma. En ole pitänyt ainakaan viikkoon kotona ollessani painepaitoja. Nestettä kerääntyy leikatulle puolelle rintakehälle sen verran paljon että se näkyy ja tuntuu, mutta luulen, uskon, että kaikki korjaantuu leikkauksessa johon on enää… hetkonen, neljä päivää? Neljä päivää.

En edelleenkään mieti rinnan poistoa. En tiedä miksi, mutta se ei vaivaa tippaakaan. Mietin tuota nestepuolta ja jos jokin jännittää niin se, että miten siistiksi se saadaan korjattua. Kauanko joudun/saan pitää dreenejä. Montako kertaa joudun käymään punktoitavana. Alkaako nestettä kertyä uudestaan. Yksi tissi, kaksi tissiä, nolla tissiä, se on muuttunut hyvin merkityksettömäksi.

Entäpä jos leikkaus ei auta ja syöpäpuoli on tämän toisenkin leikkauksen jälkeen aivan yhtä kaamea? Uusi leikkaus? Se olisi sitten jo kolmas, enkä tiedä miten hanakasti saisin edes lähetettä siihen, ja millä aikataululla se tapahtuisi. Tiedän että leikkaus itsessään ei ole ongelma, vaan nukutus, eikä nukutusta tehdä mielellään kuin 1-2 kertaa vuodessa, jollei ole pakko.

Kirurgin käsityön jäljessä ei ole mitään moitittavaa, kaikki ongelmat joutuvat nesteen kerääntymisestä. Leikattu puoli oli ensimmäiset puoli vuotta aivan ihana, arpi oli siisti, suorastaan kaunis, ei mitään valitettavaa. Uskon vakaasti että jäljellejääneen rinnan poisto onnistuu ihan yhtä hyvin.


Tämän leikkauksen jälkeen rintakehäni on sitä mitä olen toivonutkin jo reilun vuoden. Olisivat saaneet poistaa molemmat samalla kertaa, mutta ymmärrän miksi siihen ei suostuttu, eikä leikkausaikataulussa olisi ollut aikaa silloin.


Olen suunnitellut uhkarohkeasti opiskeluja ensi viikolle, vaikka leikkauksesta tuleekin arviolta viikon sairasloma. Koulussa sattuu olemaan ensimmäisten välikokeitten suma, joten jos en halua että kaikki välikokeet kasaantuvat, olisi hyvä jos saisin edes yhden niistä suoritettua sairaslomaviikolla. Sairasloman takia kasaantuu toki myös kaikki muutkin kouluhommat ja kaupanpäällisenä saan poissaoloista vielä lisätehtäviä. Täytyykin siis pakata sairaalaan mukaan fysiikankirja ja yrittää lueskella, jos vaikka saisi riittävän hyvät pisteet fysiikan välikokeesta.

Jos siis olen riittävän tajuissani sairaslomaviikon loppupuolella ja käyn tekemässä fysiikan välikokeen, joudun menemään kouluun dreenit kainaloista roikkuen. Pitäisi varmaan ommella jonkinlainen kangaspussi olkahihnalla, jotta saan ripustettua dreenit diskreetisti vaatteitten alle.

Melkein naurattaa että tämä on se suurin ongelma tällä hetkellä. Että miten ripustan dreenit huomaamattomasti vaatteitten alle kun käyn koululla.

Kaikki tuntuu helpolta niin kauan kun se ei ole syöpää. Syöpä on vaikeaa, hyvin harva asia on yhtä vaikeaa kuin syöpä. Kun ei ole syöpää, ei ole vaikeaa.

Tai noh, onhan noita vaikeita asioita muitakin kuin syöpä, mutta ei minun elämässäni. Ei juuri nyt. Tai ehkä on, yksi fysiikan välikoe, se saattaa olla aika vaikea. En tiedä onko yhtä vaikea kuin syöpä, mutta tuskin, vaikka nyt tuntuukin siltä. Kysykää uudestaan kokeen jälkeen tuntuiko yhtään helpommalta kuin syöpä. Ehkä ei.

 

Ajatuksia syövästä · Yleinen

Alle viikko rintaleikkaukseen!

Ensi maanantaina H-hetki klo 07:00. Sairaalan 5-tähden hotellipalvelut alkavat ensin check-in tiskillä ja siitä minut sitten ohjataan kirurgiselle osastolle, tai itseasiassa ensin preoperatiiviselle osastolle vaihtamaan omat vaatteet upeaan sairaalakaapuun, reisitaipeisiin asti vedettäviin tukisukkiin ja tyylikkäisiin, lähes kainaloihin asti ulottuviin mummokalsareihin.

En muista kirurgini nimeä, mutta sen verran muistan ettei ole sama kuin edellisellä kerralla. Tällä kertaa minut operoi mies, mutta rintakirurgiassa kokenut ja varsin päteväksi väitetty. Eihän mastektomia onneksi ole kovin vaativa leikkaus, rekonstruktio olisi paljon haastavampi, joten en epäile etteikö kirurgin taidot riittäisi.


En ole jännittänyt tätä jäljellejääneen rinnan poistoa oikeastaan yhtään. Joskus minun on vaikea edes muistaa että nyt se tapahtuu. Paljon enemmän mielessä pyörii se, että samassa leikkauksessa jo leikatulta puolelta tyhjennetään seroomanestetasku. Mietityttää, tuleeko siitä siisti, saako kirurgi poistettua kaiken kapseloituneen kudoksen, miten nestettä kerääntyy leikkauksen jälkeen, tuleeko nestetasku uudestaan, miten pitkään joudun pitämään dreenejä, kuinka monta kertaa joudun mennä punktoitavaksi nesteen takia…

Voin aivan vilpittömästi sanoa, että rinnan kokopoisto on oikeasti helppo leikkaus. Välillä sitä kuulee rintasyöpäporukoissa epävarmoja pelonsekaisia kyselyitä niitten suusta joilla leikkaus on vielä edessä ja rintasyöpää kokemattomien kauhisteluja siitä, miten hirveää rinnan menetys on varmasti ollut.

Höpö höpö! Ei ole kauheaa! Helpoimpia asioita koko paskaruljanssissa se, kun syöpätissi lähtee! Siis lähti.

Tai ainakin fyysisesti.  Jatka lukemista ”Alle viikko rintaleikkaukseen!”

Yleinen

Rintaleikkaus lähestyy!

Sain soiton toimenpidehoitajalta ja tällä kertaa pystyin jopa vastaamaan puheluun kesken koulupäivän. Minulle on nyt varattu leikkausaika maanantaina 19.10.2015, tarkkaa kellonaikaa en tiedä, mutta tarkemmat tiedot tulevat postitse kutsun mukana sekä hoitaja soittaa vielä uudestaan ensi torstaina.

Tamofen piti tauottaa samantien, joten en ota Tamofenia ennen leikkausta ollenkaan. Tamofen tauotetaan ennen leikkauksia veritulppariskin vuoksi, useimmiten 3-4 viikkoa ennen leikkausta. En tiedä miten pian leikkauksen jälkeen jatkan Tamofenin syömistä, mutta eiköhän sairaalasta tule ohjeet siihenkin. Olisin päässyt leikkaukseen jo ensi viikolla, mutta Tamofenin tauotuksen takia minua ei voida nukuttaa niin lyhyellä varoitusajalla. Juurikin nukutus/anestesia ja Tamofen nostavat veritulppariskin korkeaksi, paikallispuudutuksessa ei ole samoja riskejä, mutta tällaista leikkausta ei voida tehdä puudutuksessa.

Olen niin tyytyväinen, jännittynyt (hyvällä tavalla) ja innoissani. En malttaisi odottaa että pääsen eroon tuosta jäljellejääneestä rinnasta! Proteesikin jää ylimääräiseksi, joten lahjoitan sen eteenpäin. Ei todellakaan tule ikävä tuota isoa proteesisäkkiä mitä olen raahannut mukanani noin vuoden.

Leikkaus tulee ihanan nopeasti ja sain aikataulutettua kouluhommatkin siten, että leikkauksen ja sairasloman takia ei tule yhtään hankalaa taukoa. Saatan joutua sopimaan yhden välikokeen eri päivälle, mutta se ei ole ongelma, juttelin kys. opettajan kanssa jo tänään ja hän vakuutteli että kaikki kyllä hoituu. Sairaslomaa tulee alustavasti 1 viikko, jos kaikki menee hyvin, eli vain se aika jonka joudun kärsimään dreenien kanssa.


Leikkauksessa siis putsataan nestetasku jo leikatulta (eli vasemmalta) puolelta, ja poistetaan oikea rinta. Teknisesti leikkaus ja rintakehäni on siis samanlainen kuin transmiesten rinnanpoisto-operaatiot, eli bilateraalinen mastektomia, toki sillä erotuksella että transmiehillä rinnat useimmiten leikataan yhtä aikaa, minulla väliä ehti vierähtää reilu vuosi, ja transmiehillä säästetään nänni ns. vapaalla kielekkeellä, eli nänni irroitetaan siten että verisuonet ja hermotus pyritään säilyttämään mahdollisimman hyvin.

Nyt koitan saada unen päästä kiinni, vaikka tuntuu että se taitaa olla aika vaikeaa.

Yleinen

Leikkauslähete etenee!

Tänään kesken koulupäivän huomasin että minulle oli yritetty soittaa kahdesti. Tunnistin numeron perusteella, että soitto oli tullut sairaalasta.

Kun soitin numeroon takaisin, siellä vastasi nauhoite: ”Sairaalan toimenpidehoitaja on yrittänyt tavoittaa teitä, teihin otetaan yhteyttä uudelleen…” jne.

Jännittää! Se tarkoittanee sitä, että leikkauslähete on edennyt siihen pisteeseen että seuraavaksi pitäisi päästä tapaamaan kirurgia ja minut laitetaan leikkausjonoon! Tai ehkä on laitettu jo leikkausjonoon, sillä seroomanestetaskun siistimiseen oli laitettu leikkauslähete jo viime keväänä, nyt lisäksi lähete jäljellejääneen rinnan poistoon.

(Muistutuksena: kieltäydyin keväällä seroomanestetaskun leikkauksesta jotta nämä kaksi asiaa voitaisiin hoitaa yhdellä leikkauksella samalla kertaa, siksi siis kaksi lähetettä eri aikoihin. Edelleen alustava suunnitelma siis se, että rintakehän molemmat puolet leikataan kerralla.)

Toivottavasti soittaisivat pian uudestaan siten, että ehtisin vastaamaan. Vähän kyllä vaikeaa arkisin keskellä päivää, kun olen koulussa tunneilla ja joudun pitämään puhelinta äänettömällä.

Ajatuksia syövästä · Yleinen

Opiskelua & ajatuksia rinnoista

Tuntuu etten ole ehtinyt päivittämään blogiakaan kuin hätäisesti silloin tällöin, sillä opinnot alkoivat täydellä tohinalla jo vajaat pari viikkoa sitten ja tein töitä koko kesän loppuun asti, joten varsinaista kesälomaa en pitänyt ollenkaan jollei sellaiseksi lasketa toukokuussa pitämiäni vuosilomapäiviä.

Olen tykännyt insinööriopinnoista aivan hirveästi, vaikka näin alkuvaiheessa en tietenkään pysty sanomaan vielä mitään kovin syväluotaavaa analyysiä alasta, mutta kaikki aiheet vaikuttaa äärimmäisen kiinnostavilta ja olen onnellinen päästyäni ammattikorkeaan. Yliopistossa viettämäni vuodet olivat lähinnä ajanhukkaa, en kaipaa sinne yhtään takaisin.

Jatka lukemista ”Opiskelua & ajatuksia rinnoista”

Yleinen

Rintarekonstruktiot & muut rintaleikkaukset, jaa tarinasi!

Onko sinulle tehty rintarekonstruktio tai muu rintaleikkaus? Olisitko valmis jakamaan sen tässä blogissa, täysin anonyymisti?

Koostan juttusarjaa erilaisista rintaleikkauksista jotka jollain tavalla liittyvät rintasyöpään. Minulle lähetetyt kommentit, tarinat ja muut tekstit tulen julkaisemaan täysin anonyymisti, tunnistettavista tiedoista ainoastaan ikä tulee näkyviin kunkin kommentin kohdalla, sekä sairastumisen ja leikkausten aikataulu, eli kukaan ei ole tunnistettavissa omalla nimellään tai muutenkaan teksteistä.

Voit myös lähettää kuvia jos haluat. Kuvia ei tietenkään ole pakko lähettää, mutta jos lähetät, niin kuvat julkaistaan siten, että kasvot rajataan kaulan kohdalta pois, sekä kaikki sellaiset asiat kuvien taustalta jotka voisivat paljastaa sinun henkilöllisyytesi, esim. uniikit esineet, tekstit, vaatteet, tai muut henkilökohtaiset tavarat joista sinut voisi tunnistaa.

Kysymykset, kuvat, kaikenlaiset kommentit ja tarinat voit lähettää osoitteeseen rinnanmitalla@gmail.com

Kontrollit · Yleinen

Kontrollit: 1. vuosikontrollista puhtain tuloksin!

Jeeeeee! Jeeejeejeeejeeejeeeeeeeee!!

Vuosikontrollissa, eli ultrassa ja labroissa ei näkynyt mitään syöpään viittaavaa, eli ”puhtaat paperit” tästä ekasta varsinaisesta kontrollista. Leikkauslähetekin oli tehty valmiiksi, menen tapaamaan plastiikkakirurgia 17.9.2015 ja suunnitellaan jäljelläolevan rinnan poistoa ja seroomanestetaskun putsaus/siistiminen. Tarkoitus olisi hoitaa nämä samalla kertaa.


Syöpämarkkeri CA15-3 oli vihdoin laskenut normaalirajan alle, tulos 24, kun normaalin yläraja on < 25. Onneksi sentään, vaikka onkologian ylilääkärin sanoin markkeri on ”epäspesifi ja epätarkka” mutta hän on otattanut sen joskus jokatapauksessa, että sitä voidaan tarvittaessa seurata jos vaikka syöpä uusiutuisi/leviäisi, vaikkei siitä voikaan yksinään päätellä mitään, ainakaan ennenkuin tulos on yli 40, koska tuo 40 on ilmeisesti ”patologisesti merkittävä”. Korkeimmillaan markkeri kipusi 38 asti, onneksi on tippunut noista lukemista jottei minun tarvitse menettää yöuniani sen vuoksi.


Onkologian ylilääkäri sanoi myös niin, että tilastoista poikkeavasti minun tapauksessani kriittisin aika on ensimmäinen vuosi. Nyt kun selvisin ilman levinneisyyttä ensimmäisen vuoden, niin todennäköisyys laskee tästä lähin. En tiedä miten korkea levinneisyyden todennäköisyys tai huono ennusteeni on tarkalleen ottaen ollut, sillä tänäänkin asiasta keskustellessa todettiin molemmat, että kun ei meitä alle 35-vuotiaita juurikaan tilastoissa näy, ja pitkäaikaisseurannassakin tilastot ovat niin vanhoja ettei niitä voi verrata, sillä hoidot ovat uudistuneet täysin jo monta kertaa, joten paha sanoa mitään kovin eksaktia ennustetta.

Kasvainprofiili ja muut tekijät kyllä antavat minulle kohtalaisen hyvän ennusteen, paremman kuin tässä ikäryhmässä keskimäärin. Ja onhan noita kuvauksia ollutkin, onneksi, ei tarvitse miettiä kuhiseeko jossain päin kroppaa vielä syöpäläisiä, kun näillä mittareilla ei kuhise enää.


Koulu alkaa maanantaina, nyt voin keskittyä jännäämään sitä.

 

Kontrollit · Yleinen

Kontrollit: Vuosikontrollin kutsu saapui

Muutama päivä sitten se kolahti postiluukusta. Valkoinen kirjekuori, sisällä kaksi A4-arkkia, joissa kutsu tutkimukseen, laboratoriolähete ja valmiiksi varattu vastaanottoaika onkologille.

Olivat sentään viivanneet mammografia-rivin yli, kun olin kolmesti puhelimitse ilmoittanut etten aio suostua mammograaviin. Irtileikattavaa tissiä on ihan turha säteilyttää enää yhtään enempää, joten skippaan mammografian suosiolla. Mammotkoot sitä irtileikattua filettä sitten niin paljon kuin sielu sietää, jos välttämättä haluavat. Jäljelle jää labrat ja ultraus, ja gynelle pitäisi pyytää aika, kun on tuo HPV ja papa-kokeessa nyt sitten käytävä 6kk välein jonkun aikaa.


Joka päivä mietityttää, että mitä kaikkea pitäisi muistaa kertoa ja kysyä vastaanotolla. Joka päivä mietin jossain välissä että pitäisiköhän kirjoittaa muistilappu, mutta joka päivä jätän sen tekemättä. Välillä kuvittelen muistavani kaiken oleellisen ulkoa, välillä taas kuvittelen etten muista yhtään mitään ja unohdan kuitenkin jotain tärkeää.

Olen itse suositellut aina kirjoittamaan kaikki mieleen tulevat asiat ja kysymykset ylös, enkä ole noudattanut omaa neuvoani. Hyhhyh, laiskuutta. Ei auta kuin aloittaa lista:

  1. Leikkauslähete terveen rinnan poistoon. Seroomanestetaskun korjausleikkaukseen lähete odottaa jo, ne hoidetaan sitten samalla kertaa.
  2. Kerro onkologille alaselän kivuista. (Tuskin se mitään on, kun on vanha iskias-vaivakin, mutta kaikesta on hyvä kertoa. Pitäisi varmaan ostaa uudet patjat sänkyyn lähitulevaisuudessa, sekin voisi auttaa.)
  3. Poistettujen luomien PAD-lausunto, unohdin varata soittoajan keväällä ja kuvittelin alkukesällä että kyllähän ne varmaan soittelis perään jos siellä syöpää olis ollut… Joten jätin hoitamatta.
  4. Maksari uuteen silikoniproteesiin, entinen on liian iso. Paino tippunut 3kg tässä huomaamatta, ainoa kohta jossa tuo laihtuminen näkyy on tietysti tissi, joka on päättänyt pienentyä niin että proteesi on 1-2 kuppikokoa liian iso. Ja vähän rikkinäinenkin on.
  5. Miten tarkka Tamofenin ottoaika on? Kukaan ei ole osannut sanoa mitään varmaa, eli en tiedä kuinka kellontarkasti tuo nappi pitäisi ottaa. Pahin lipsahdus on ollut puoli vuorokautta, mikä ei varmaankaan ole suositeltavaa.
  6. Rintakivut. Vihlauksia vasemmalla puolella rintakehää, sekä keskellä. Terävähköjä vihlauksia, tosin ei kovin voimakkaita ja kestää vain sekunnin tai muutamia sekunteja. Silti, tietysti mietityttää että mitä jos sain sytoista sydämen vajaatoiminnan tms komplikaatioita? Onhan nuo myrkyt toksisia sekä sydämelle että verisuonille.
  7. Reseptit pitää uusia. Tamofen, Zoladex, mitä näitä nyt on. Särkylääkkeet, melatoniini, jne.
  8. Kauankohan lääkitykset jatkuu? Tamofen ilmeisesti alustavasti päätetty että 5 vuoden kuuri, Zoladex oli alustavasti mietitty että ”vähintään vuoden”. Kun nyt muistaisi kysyä jatkosuunnitelmista.

Ei nyt tule mieleen muuta. Täytyy jatkaa listaa aina kun jotain pulpahtaa mieleen.


Proteesin rikkoutumiseen liittyy hassu tarina: Pari päivää sitten, illalla, lapsi oli jotenkin yliväsynyt tai muuten vaan riekkui ja märisi. Olin itse tullut iltavuorosta töistä, joten väsymys painoi päälle ja jaksaminen oli aika heikoissa kantimissa. Vetäsin kumitissin pois painepaidan sisältä ja annoin sen sitten lapselle, ajattelin että jospa tuo muksu olisi hetken aikaa hiljakseen ja vaikka kantaisi mun silikonitissiäni ympäriinsä eikä riekkuisi koko ajan.

No mitä lapsi tekee? PUREE MUN KUMITISSIÄNI! Onneksi ei irronnut iso pala, vaan sisäpintaan tuli pienenpieni kohta josta pehmeä silikonimassa tursusi. Puhdistin proteesin pinnan huolella ja puolisolta löytyi Liquisolea, jolla saatiin paikattua vuotokohta.

Lisäksi proteesi on 1-2 kuppikokoa liian iso, kts. laihtuminen. Ironista että kaikki massa näkyy lähteneen tissistä, peilikuvan perusteella koko muu kroppa on lähinnä plösööntynyt vaan.

Sormet ja varpaat ristiin että saisin maksarin uuteen proteesiin. Olen käsittänyt että kerran vuodessa pitäisi muutenkin saada proteesimaksari, joten eiköhän sellainen tule ihan pyytämällä. Pakko pitää proteesia töissä ja ryhdin takia joskus muutenkin, se tasapainottaa painepaidan rintamuksen ja ylävartalo on paremmin tasapainossa. Ihan pöljä olo kun proteesi on isompi kuin luomutissi ja sen näkee ihan selvästi peilistä, onneksi olen onnistunut hämäämään vaatetuksella niin ettei siihen kiinnitä liikaa huomiota.

Ajatuksia syövästä · Kontrollit · Yleinen

Vuosikontrolli lähestyy

Uskomatonta miten nopeasti aika kuluu. Ensi kuussa pitäisi olla ensimmäinen vuosikontrolli ja se tarkoittaa sitä että lapsikin täyttää vuoden. Olen jo pitempään puhunut ja ajatellut sitä miten vauva on 11kk vanha, mutta vasta pari päivää sitten tajusin että niin, se tarkoittaa sitä että vauva täyttää ensi kuussa vuoden, 11 kuukautta on melkein vuosi.

En jännitä vuosikontrollia päiväsaikaan, sillä minua on kuvattu niin monesti kuluneen vuoden aikana etten usko syöpää löytyvän tällä kontrollikäynnillä. Mukavaahan se on ettei tarvitse hirveästi hermoilla ensimmäisen vuosikontrollin tuloksia, sillä kaikella todennäköisyydellä mitään huonoa ei näy.


Yöt ovatkin sitten oma lukunsa. Olen muutenkin illanvirkku, mutta mitä lähemmäs elokuu hiipii, sitä vähemmän nukun öisin. Iltaisin on aivan mahdotonta saada unta, eikä se helppoa ole yölläkään. Monta kertaa nukahtaminen menee aamuyölle, eikä lapsi anna juurikaan armoa aamuisin. Onneksi lapsemme on illanvirkku ja aamuntorkku kuten minäkin, joten saan nukkua monesti jopa yhdeksään, mutta sekin tuntuu aivan liian aikaiselta jos uni on tullut vasta klo 3-4 aamuyöstä.

Alitajunta tekee työtään öisin. Päivisin elämä jatkuu ennallaan ja rauhallisena, mutta iltaisin ja öisin mieli vilkastuu. Yritän harhauttaa itseäni ajattelemaan kaikkea muuta kuin syöpää, useimmiten selaamalla nettiä ja katsomalla televisiota, mutta en pysty keskittymään mihinkään kunnolla. Tuntuu että elän taas limbossa, odottaen jotain mikä ei odottamalla miksikään muutu, eikä sen nopeammin tule vaikka kuinka tuijottelisin kalenteria ja laskeskelisin päiviä.


En ole saanut vielä edes kutsukirjettä vuosikontrolliin. Zoladex-pistoskin pitäisi antaa taas elokuun alussa. Kesäsulku päättyy elokuun alkupuolella joten kutsukirjeet ja muut ajanvaraukset starttaavat vasta silloin. Ehdin jo soitella syöpikselle, mutta puhelimeen vastannut hoitaja vaan muistutti kesäajasta ja sanoi ettei minun kannattaisi turhaan soitella perään, sillä ei olisi mitään vaikutusta.


Olin jo jonkin aikaa sitten päättänyt että aion kieltäytyä mammografiasta ja se päätös on toistaiseksi pysynyt. En näe mitään syytä osallistua tutkimukseen jossa saisin säteilyannoksen, vaikka se oliskin varsin pieni. Jäljellejääneen rinnan mammograavauksella kun ei ole mitään merkitystä, sillä se leikataan kuitenkin pois lähitulevaisuudessa. Tärkein asia jota odotan vuosikontrollilta on leikkauslähete ja sen jälkeen toivon nopeaa leikkausaikataulua.

Leikkauksessa on siis tarkoitus poistaa jäljellejäänyt rinta, mutta samalla puhdistaa ja korjata leikatun puolen nestetasku ja toivottavasti, TOIVOTTAVASTI neste pysyisi jatkossa poissa. Onneksi on painepaidat valmiina.


Elämme jännittäviä aikoja. Kunhan selviän tästä vuosikontrollista puhtain paperein, seuraava ja raastavampi etappi onkin sitten se toisen vuoden kontrolli, sillä silloin on tilastollisesti kaikista suurin mahdollisuus todeta levinneisyys. Kun siitä selviäisin, niin sitten elämä onkin tilastokäppyrällä laskettelua kohti terveen papereita.


Olen kerännyt aineistoa tulevaa juttusarjaani varten, lupasinhan jo useampi viikko sitten että tulen kirjoittamaan artikkelisarjan eri rintaleikkauksien ja rekonstruktioiden vaihtoehdoista. Se on kuitenkin kohtalaisen työläs projekti ja odottaa sitä että ehdimme asettumaan muuton jälkeen paremmin, mm. siksi, että osa materiaaleista on pöytätietokoneellani joka on nalkissa valtavan muuttolaatikkovuoren takana enkä muistanut siirtää tiedostoja ajoissa pilvipalveluun jotta ne olisi luettavissa muillakin laitteilla. Toistaiseksi siis elän läppärin kanssa sohvalla ja näillä mennään. Mikäs kiire tässä, valmiissa maailmassa.

Kontrollit · Yleinen

Kontrollit: Magneettikuvauksesta puhtain paperein!

Olipa iloinen yllätys kun puhelu magneettikuvauksen tuloksista tuli jo ennen varsinaista soittoaikaa! Radiologi aloitti puhelun kertomalla samantien ettei kuvissa ole löytynyt mitään syöpään viittaavaakaan, ei yhtikäs mitään mikä antaisi olettaa syövän uusiutuneen.

Toki aikaa on kulunut hoidoista vasta hyvin vähän ja kontrolleja on edessä vielä vuosia, mutta ainahan nuo hyvät uutiset lämmittää.

Jatka lukemista ”Kontrollit: Magneettikuvauksesta puhtain paperein!”